tiistai 1. marraskuuta 2011

7. Musiikki, äidinkieli, draama, kuvataide

Opetuskokonaisuutemme teemana ovat tulipalon herättämät tunteet ja tunteiden ilmaiseminen taiteiden keinoin. Opetuskokonaisuus on suunniteltu 3.–4. luokkalaisille ja siihen kuuluu myös vierailukäynti Turun Logomon Tuli on irti -näyttelyssä. Opetuskokonaisuus on suunniteltu toteutettavaksi ennen näyttelyssä käyntiä, sillä uskomme sen antavan oppilaille paremmat mahdollisuudet ymmärtää ja kokea näyttelyssä esiintyvät asiat. Opetuskokonaisuus on kuitenkin toteutettavissa myös näyttelyn jälkeen tai niin, että osa kokonaisuudesta tehdään ennen näyttelyä ja osa näyttelykäynnin jälkeen. Opetuskokonaisuuteemme kuuluvat oppiaineet ovat musiikki, äidinkieli, lähinnä draamakasvatus sekä kuvataide. Näiden oppiaineiden kautta pyrimme monikulttuurisista näkökulmista (esimerkiksi ikä ja maantieteellinen sijainti) käsittelemään tulipalon herättämiä tunteita taiteen eri keinoin. Haluamme kuitenkin muistuttaa, että kyseiset sisällöt ja tehtävät ovat vain ehdotuksia mahdollisille tavoille käsitellä tulipalon aiheuttamia tunteita. Jokainen opettaja tuntee oman luokkansa ja sen oppilaat ja tietää, mitkä tehtävät ja toimintatavat soveltuvat heille. Opettajan kannattaa huomioida oppilaiden edistyneisyys musiikin ja draaman taidoissa sekä tulipaloteeman aiheuttamat mahdolliset voimakkaat tunnereaktiot oppilaissa.


1. Vaihe: Musiikki (45min): Tunteiden ilmaiseminen musiikin avulla
Tunnin aloitus: Kuva tulipalosta (uutiskuva Kuusamossa palaneesta talosta)
http://www.alibi.fi/uutiset/kuusamossa-paloi-omakotitalo
o mitä kuvassa näkyy?
o mitä siinä tapahtuu?
o mistä palo mahdollisesti sai alkunsa?
o millaisia tunteita kuva herättää?
o miltä tuntuisi, jos oma koti palaisi?
o miltä eri maiden kansalaisista tuntuisi, jos oma talo palaisi?
o miltä eri ikäisistä ihmisistä tuntuisi, jos oma talo palaisi?
Lisätään kuvaan tulipalon ääniä (video Turun palosta, kuvattu Logomossa, käytetään vain ääntä; tiedosto 8, Tulipalo, tunteet ja ääni)
o muuttuuko kuvan tunnelma? Entä tunteiden voimakkuus?
o muuttuvatko kuvan herättämät tunteet kun mukana on ääniä?

Kuunnellaan musiikkia Disneyn Bambi -elokuvasta: Bambi Soundtrack 15. Fire/Reunion/Finale (osa klipistä: 0.00–2.55min) (löytyy youtubesta kyseisellä nimellä)
Käsittelyvaihtoehtoja:
Oppilaat keksivät itse tulipaloon liittyvän tarinan musiikkiin (voi antaa vihjesanoja, esim. valmiista tarinasta tai pelkän aiheenkin). Voidaan tehdä koko ryhmän kesken, itsenäisesti tai pienissä ryhmissä.
- Mistä musiikki voisi kertoa? Mitä siinä voisi tapahtua?


Opettaja kertoo tarinan musiikin päälle (tai oppilaat saavat itse lukea tarinaa monisteesta ja yhdistää tarinan kulku musiikkiin)
Tarina (ajat youtuben klipin mukaan):
0.00–0.30 Metsästäjät nukkuvat teltoissaan nuotion ympärillä. Tuulen puhaltaessa tuli leviää nuotista metsän puihin. Puut alkavat palaa. Linnut pyrähtävät oksiltaan lentoon ja oravat luikkivat koloistaan pakoon vaarallista tulta.
0.31­–0.45 Kauriit ja muut eläimet nukkuvat. Pikkuhiljaa he alkavat herätä savun hajuun. He tajuavat metsän olevan tulessa ja lähtevät tulta pakoon.
0.46–1.30 Eläimet pujottelevat ja loikkivat pitkin metsää tulta pakoon. Tuli seuraa heitä. Se on aivan heidän kintereillään. Eläimet juoksevat ja juoksevat. Heidän on päästävä turvaan.
1.31–2.00 Tuli riehuu metsässä. Puut ovat tulessa. Yhtäkkiä, palavia oksia alkaa putoilla ja palavat puut kaatuilla. Kauriiden, oravien, kanien ja muiden eläinten on pakko päästä pois palavasta metsästä. Eläimet kiirehtivät minkä pystyvät, kunnes he saapuvat joelle.
2.01–2.26 Kauriit, kanit pesukarhut ja muut metsäneläimet pääsevät jokea pitkin pakoon tulelta. He nousevat turvaan joen toiselle rannalle. He katsovat taakseen ja huomaavat koko metsän, heidän kotinsa, olevan palanut kokonaan.
2.29–2.55 Eläimet olivat kuitenkin selvinneet tulipalosta hengissä ja alkoivat rakentaa uusia pesiään, uuteen metsään, josta tulisi heidän uusi kotinsa.

Käsitellään kysymysten avulla:
- Miltä eri eläimistä tuntui, kun niiden koti, metsä, paloi?
- Mitä erilaisia tunteita musiikki herätti?
- Millaisia tunteita musiikki olisi herättänyt pienissä lapsissa, aikuisissa, vanhuksissa?
- Millaisia erilaisia soittimia käytettiin?
- Millaisissa erilaisissa tahdeissa/rytmeissä musiikkia soitettiin eri kohdissa?
- Miten eri äänen voimakkuuksilla on vaikutusta musiikin herättämiin tunteisiin?
Kokeillaan eri soittimia ja millaisia ääniä niistä lähtee, miten ja millaisia tunteita niillä voisi ilmaista
- triangeli, tamburiini
- gongat, bongorummut
- kehärummut
- kastanjetit, rytmimunat, marakassit, rytmikapulat
- ksylofoni, nokkahuilu
- yms. mitä luokasta löytyy
Tunteiden ilmaiseminen
- pareittain tai pienryhmissä, opettaja jakaa tunteet, joita ryhmät esittävät (kuten esim. pantomiimissa)
- ryhmät miettivät yhdessä, miten soittavat, mitä soittimia käyttävät
- esitetään muille, muut yrittävät arvata, mitä tunnetta yritetään ilmaista
jos tehtävä on liian vaikea oppilaille omissa ryhmissä tehtäväksi tai aikaa on jäljellä vain vähän, voi harjoituksen myös tehdä opettajan ohjaamana niin, että kaikki oppilaat soittavat opettajan neuvomalla tavalla (hiljaa – lujaa, nopeasti – hitaasti, useampi soitin – yksi soitin yms.), jolloin luokassa yhdessä yritettäisiin luoda eri tunnelmia ja tunteita musiikin avulla.


2. Vaihe: Äidinkieli ja draamakasvatus (45min)
Tunteiden ilmaiseminen ja ymmärtäminen draamakasvatuksen keinoin

Tunnin aluksi tarkastellaan jotain tulipaloaiheista maalausta (hae googlesta tulipalo, fire) siinä olevien ihmisten/muiden näkökulmasta ja kysytään
- Mitä kuvassa tapahtuu?/ Keitä kuvassa on?
- Mitä he tekevät kuvassa? / Mikä heidän mielialansa on? / Miksi he tuntevat niin?
- Valitse yksi henkilö kuvasta ja mieti, mitä hän voisi kyseisellä hetkellä sanoa

Tunteiden ilmaisuharjoituksia:
Lämmittelyleikki: Pantomiimi
Tunteet ilmeillä ja eleillä (korttien avulla)
- Perinteinen pantomiimileikki, jossa jokaiselle oppilaalle annetaan jokin tunnetila ( jaetaan kortit, joissa kuva tunteesta ja kirjoitettuna, mikä tunne kyseessä )
Tarinan näytteleminen
Opettaja lähtee kertomaan tarinaa, johon sisältyy tulipalo ja sen kokeminen. Olisi hyvä lähteä kertomaan tarinaa tunnin alussa käsitellystä kuvasta, koska kuvaa on muutenkin käsitelty niin siitä syntyy hyvä siirtymä draamaharjoituksiin. Tarina kannattaa kuitenkin pitää lähellä oppilaan kokemusmaailmaa, jotta siihen on helppo samaistua. Tarinan kerronnan välissä voidaan tehdä seuraavia draamaharjoituksia:
Still-kuva: Tarina pysäytetään ja oppilaille jaetaan roolit ja he esittävät kyseiseen kohtaan jäädyn kohtauksen. Oppilaat pyrkivät eläytymään tilanteeseen ja siinä olevien henkilöiden tunteisiin. Yhdessä voidaan miettiä, miten kyseinen tilanne ja tunnetila voidaan ilmaista
Ajatuskuja: Jollekin oppilaalle valitaan jokin rooli ja tilanne tarinasta, hän kulkee muista ryhmäläisistä muodostetun kapean kujan läpi. Kun roolihenkilö kulkee käytävää pitkin, muut lausuvat ääneen hänen päässään risteileviä ajatuksia. Esimerkiksi joku oppilaista voi esittää perheen lasta, jonka koti on juuri palanut. Hän oli unohtanut vahtia perheen uunia/hellaa ja ei ole varma onko palo lähtenyt siitä liikkeelle. Oppilaat voivat miettiä hänen tuntemuksiaan.
Ajatustenlukija: improvisaatioharjoitusta tai tekstin pohjalta tehtyä tarinaa voidaan näytellä myös niin, että yhden tai jokaisen roolihahmon takana on näyttelijä, joka sanoo ääneen varsinaisen roolihahmon ajatukset. Tässä harjoituksessa opettajan on hyvä ohjeistaa hyvin ja ohjata tarinaa eteenpäin. Esimerkiksi opettaja toimisi kertojana, joka vie tarinaa eteenpäin.
Harjoitusideat internetsivustolta http://mariaspiik.nettisivu.org/harjoituksia-ii/

3. Vaihe. Kuvataide (45–90 min): Tunteiden ilmaiseminen kuvataiteessa

Kuvien tutkimista värien näkökulmasta
Ensin kaikkien kuvien tarkastelua kysymysten avulla:
- Mitä kuvassa on tapahtunut/tapahtuu?
- Millaisia tunnelmia kuvissa on?
- Miten eri värejä on käytetty ilmaisemaan erilaisia tunnelmia, mitkä värit ilmaisevat mitäkin tunnelmaa, miten värien käyttö vaikuttaa kuvien herättämiin tunteisiin

Painting of the Great Fire, 1666
http://www.thefireengineer.com/history.html

Painting of the Great Fire, 1666
http://www.fireoflondon.org.uk/resources/imagebank/set1/St.+Pauls+on+fire+painting.htm
This shows what the fire looked like from Tower Wharf. Crowds of people can be seen, crammed onto the quayside, trying to save their belongings from the fire and loading them onto boats. The painting shows the fire on Tuesday night. St Paul's Cathedral can be seen blazing on the horizon. Buildings to the left of the Tower are in ruins, having burnt for two days already.
Sitten voidaan esimerkiksi tutkia tätä kuvaa tarkemmin kyseisten kysymysten avulla:
Miten kuvan värien tai väritystekniikan (puuvärit, vesivärit, vahaliidut jne.) muuttaminen vaikuttaa sisältöön? Miten kuvan sommittelun tai rajauksen muuttaminen vaikuttaa sisältöön?

Kuva-analyysi
Kuvassa näkyy suuri tuho ja kaaos. Kaupunki palaa, ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa. Kuvasta nousee esiin kauhu, menetys, epätoivo. Ihmiset seisovat joen pientareella mukanaan tavarat, jotka he ovat pystyneet pelastamaan tulelta. Monet ihmiset ovat menettäneet kotinsa.
Maalaus on luultavasti öljyvärimaalaus. Siinä on käytetty paljon tummia sävyjä. Kaupunki ja ihmiset on sijoitettu maalauksen alareunaan, ja ne vievät vain vajaa puolet maalauksesta. Maalaus on tehty hyvin yksityiskohtaisesti ja se on hyvin tarkka.
Maalauksessa on savun täyttämä musta taivas, joka kuvaa mielestäni hyvin ahdistusta ja epätoivoa. Myös se, että ihmiset ja kaupunki vievät vain pienen osan maalauksesta ja tuli ja savu suurimman osan, kertoo mielestäni siitä, miten vähän pienellä ihmisellä on mahdollisuuksia taistella suurta ja pelottavaa tulta vastaan. Ihmisen on vain alistuttava tulen voimalle ja lähdettävä pois tulen alta. Maalaus on hyvin synkkä, voi olla mahdollista, että tulipalo on sattunut yöaikaan, mutta mielestäni tummuus ja synkkyys kuvastavat enemmänkin sitä epätoivoa ja kauhua, jota suuret tuhot aiheuttavat. Jos kuva olisi kirkas ja siinä olisi päivänvaloa, ei se välittäisi mielestäni yhtä paljon epätoivoa, vaan valosta tulisi mieleen jo uusi toivo siitä, että kaikki kääntyy vielä hyvin. Näin tummana maalaus antaa hyvin toivottoman kuvan kaupungin ja sen ihmisten tilanteesta.
Maalauksessa on kyse Lontoon palosta 1600-luvulla, mutta itselleni tulee väistämättä mieleen nykypäivänä tapahtuneet suuret tuhot, kuten Japanin maanjäristys ja tsunami, ja katson maalausta samasta näkökulmasta kuin Japaninkin tuhosta olevia kuvia. Ymmärrän hyvin kuinka paljon maalauksen ihmiset ja esimerkiksi japanilaiset ovat menettäneet, mutta kuvittelen myös maalausten ihmisten tilanteen samanlaiseksi kuin nykyään, että apua saa muista maista ja järjestöiltä. Tilanne ei varmastikaan ole 1600-luvulla ollut sama, että olisi esimerkiksi vakuutusyhtiöt ja vakuutukset, jotka maksaisivat tulipalon seurauksia tai olisi olemassa järjestöjä, jotka maailmanlaajuisesti auttaisivat ihmisiä selviämään suurista katastrofeista.
En myöskään itse osaa ajatella sitä epätoivon, pelon ja surun määrää, jota maalauksen ihmiset kokevat, sillä itselleni ei ole koskaan tapahtunut mitään vastaavaa. Itselleni tai läheisilleni ei ole koskaan sattunut tulipaloa tai muuta yhtä traagista. Ja vaikka pystyn kyllä asettumaan maalauksessa olevien ihmisten asemaan ja ymmärtämään heidän tilannettaan ja tunteitaan, en mielestäni siltikään voi mitenkään päästä lähellekään sitä olotilaa, mikä heillä on, koska itselläni ei ole kokemusta moisesta.
Kuvan tekijä on tuntematon, mutta voisin kuvitella kuvan tekijän olevan yksi niistä, jotka ovat itse kokeneet tilanteen. Mielestäni siitä välittyy niin hyvin tilanteessa esiintyvät tunteet ja se on niin yksityiskohtainen, että se mielestäni kertoo juuri siitä, mitä Lontoossa on tapahtunut ja millainen tilanne siellä on ollut. Mielestäni maalauksen tarkoituksena on ollut kertoa ihmisille, mitä Lontoon palossa tapahtui ja miltä siellä näytti palon aikana, ja sen se mielestäni myös tekee hyvin.

Great Fire painting, 1670s
http://www.fireoflondon.org.uk/resources/imagebank/set1/Great+Fire+painting.htm

VÄRIOPPIA
- Mitä eri värit tarkoittavat eri kulttuureissa?
o Punainen: Japanissa viha. Juutalaisuudessa veri ja synti. Suomi ilo ja voimakkuus. Myös synti, veri ja rakkaus.
o Keltainen: Antiikissa kiukku ja kateus. Japanissa kunnia. Useissa kulttuureissa myös sairaus.
o Oranssi: Useissa länsimaissa edullisuus. Kiinassa ja Japanissa onnellisuus ja rakkaus. Hinduille pyhä väri. Ukrainassa voima, aurinko ja tuli.
- Miten värejä sekoittamalla saadaan punaisesta ja keltaisesta uusia värejä ja värien eri sävyjä?
(Käytössä vain punaisen, oranssin ja keltaisen eri sävyt). Toteutus vesiväreillä

Tunnilla tehtävä työ:
- Oppilaat käyttävät sekoittamiaan vesivärejä, jokaisella oppilaalla pituussuunnassa puolitettu A3 pulpetilla
- Taustalla soi musiikki (musiikin tunnilla käytetty, Bambi-elokuvasta), jonka herättämiä tunteita oppilaat ilmaisevat maalaten värien avulla
- Kun työt ovat kuivuneet, niitä voidaan tarkastella. Voidaan etsiä yhtäläisyyksiä ja eroja niin sävyjen vaihtuvuudessa kuin itse värien sävyissäkin. Voidaan myös tarkastella kuvien luonnetta eri kulttuurien näkökulmasta
Aiheeseen liittyen voi myös toteuttaa piirroksen, maalauksen tms. aiheesta ”Mitä itse pelastaisin tulipalosta?”.

8. Tulipalo, tunteet ja taide-ääni

Löydät Tuli on irti-näyttelyn sivuilta tähän osioon liittyvän äänileikkeen oppimateriaalit-sivustolta.

9. Äidinkieli, musiikki, ympäristö- ja luonnontieto

Tuli-opetuskokonaisuus
Hilpi Hakkarainen & Hilkka Virmolin

Oppiaineet, joihin kuvataide integroidaan:
•Äidinkieli (2h)
•Musiikki (2h)
•Ympäristö- ja luonnontieto
•Tehtävät on suunnattu alkuopetukseen

YPI&KU -teemapäivä
Aihekokonaisuudet: Turvallisuus ja liikenne,Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

1.Opettaja sytyttää tuikkukynttilän palamaan. Miten tunnelma ja valaistus muuttuu? Mihin tulta käytetään tai on käytetty?
2.Miten kynttilä sammutetaan? Mietitään tulta ja turvallisuutta.
3.Miten turvallisuus näkyi TULI-näyttelyssä? Muistellaan sammutusviestiä, -varusteita, vesipumppua + muita apuvälineitä.
4.Vieraileva palomies tulee kertomaan tulipaloista ja pelastautumisesta.
5.Oppilaat alkavat päivän lopuksi hahmottelemaan tuli ja turvallisuus -aiheista sarjakuvaa.

Musiikki ja kuvataide(Viestintä ja mediataito)
•Luokassa hämärää, vain kynttilöitä ja tunnelmallinen valaistus
1.Piirretään musiikin tunnelman mukaan tulen väreillä mustalle paperille (silmät auki tai kiinni).
2.Kootaan työt yhdeksi kokonaisuudeksi ja pohditaan mikä osa TULI-näyttelystä tulee mieleen.
3.Miltä Fenix-linnun elämänkaari kuulostaa? Äänimaiseman rakentamista.
Musiikki:http://www.youtube.com/watch?v=ObGq4ox8qp0&feature=related

Äidinkieli ja kuvataide (Viestintä ja mediataito)
1.Runomittaa ja loppusointuja käydään äidinkielen tunnilla läpi.
2.Seuraavalla tunnilla jakaudutaan neljän hengen ryhmiin ja muistellaan Fenix-linnun elämänvaiheita.
3.Katsotaan Muumi-elokuvan versio Fenix-linnun vaiheista.
4.Kirjoitetaan ryhmätyönä lyhyt runo liittyen luokan tuli-teokseen.
5.Jokainen runo luetaan luokalle ääneen.
6.Keksitään runojen pohjalta nimi tuli-teokselle.

Äidinkieli ja kuvataide
1.Tutkitaan ja keskustellaan kuvista ja näyttelykokemuksista.
2.Yritetään ”päästä kuvaan sisälle” eri aistien kautta.
3.Muodostetaan keskustelun päätteeksi still-kuvia eli ”eläviä veistoksia” opettajan antamista tilanteista (esim. tunnetiloja palon aikana).

Näyttelyn internet-sivuilta voi katsoa kuvia näyttelystä muistin virkistämiseksi.

10. Äidinkieli, kuvataide

Opintokokonaisuus äidinkieleen ja kuvataiteeseen
Tekijät: Markus, Erkka, Jaakko

OPINTOKOKONAISUUS
-Käsittää 8 x 45 min äidinkielen ja kuviksen oppitunteja, joissa otetaan laajalti huomioon OPS:n aihekokonaisuudet ja oppiaineiden integrointi.
-Aiheena “ Tulen elämä”
-Ryhmätyötä noin 4 hengen ryhmissä
-Luokka valmistaa ja opettaja nitoo yhteen A2-kokoisen lehden. Kukin ryhmä laveeraa A2-arkin tulen väreillä ja sommitelee sille osa-alueeseensa liittyviä kuvia ja tekstejä.

INTEGROINTI
-Opintojakso integroidaan äidinkielen opetukseen ja toteutetaan osittain tietokoneella.
-Tekstien käsittelyssä tarvitaan maantietoa, historiaa ja tietotekniikkaa.
-Yhdistetään itse tuotettua ja lainattua kuvamateriaalia.
-Luetaan ja käsitellään uutistekstejä sekä tuotetaan omia fiktiivisia tekstejä.

RYHMÄTÖIDEN AIHEET
1) Tulen tuhoava vaikutus
2) Tulen käyttö teollisuudessa
3) Tulen käyttö kotona ja mökillä
4) Tulen elämää uudistava vaikutus
5) Tuli taiteessa
Jokainen ryhmä kokoaa sivun omaan aiheeseensa liittyvistä fiktiivisistä ja todellisista kuvista ja teksteistä.

ERIYTYS
-Oma sivu tulee saada mahdollisimman täyteen kuvista ja teksteistä
-Ryhmä kirjoittaa omat tulitekstinsä ja liittää ne sivulle. Teksti voi olla tositarina tai fiktiivinen seikkailu
-Kuvien ja artikkeleiden reunoja voi opettajan läsnäollessa käydä polttamassa ulkona
-Valkoiset paperiarkit voi vielä ylimaalata vesiväreillä

TUNTIEN RAKENNE
1-2: Käydään ryhmätöiden aiheet yhdessä huolella läpi ja jaetaan ryhmät. Käydään Tuli on irti –näyttelyssä.
3-4: Laveerataan A2-arkki. Perehdytään lehden taittamiseen ja tekstilajeihin lehdissä.
5-6: Etsitään uutisia ja tulikuvia. Käsitellään ja printataan tekstejä . Kirjoitetaan mahdollinen oma tarina ja kuvitetaan se.
7-8: Jatketaan edellisestä. Tarinoiden viimeistely ja kuvitus. Sommitellaan kuvat paperille ja hiotaan visuaalinen ilme kuntoon polttamalla ja maalaamalla.

OPEN PROJEKTI
-Opettaja vastaa projektin vauhdikkaasta etenemisestä ja kannustamalla ja eriyttämällä ohjaa oppilaat saamaan työnsä valmiiksi mahdollisimman samanaikaisesti.
-Opettaja nitoo työt yhteen ja liittää lehteen mahdolliset kannet.
-Luokan oman lehden voi laittaa luokkaan kiertämään.
-Opettaja voi skannata lehden ja taittaa siitä vaikka koko kouluyhteisölle jaettavan verkkolehden.

11. Tuli muokkaa ympäristöä -teemaviikko

Tuliteemaviikon integraatiosuunnitelma, 5 lk.
Nelli Hirvensalo ja Henriikka Knuutti


Teemaviikon pohjana käytetään Tuli on irti -näyttelyä. Lisäksi viikkoon on sisällytetty visuaalisen kulttuurin osa-alueiden käsittelyä, taiteen tuntemusta ja kulttuurista osaamista, aihekokonaisuuksia ja monikulttuurista identiteettiä. Integraatiokokonaisuuteen on liitetty viittä oppiainetta. Oppituntien aiheet ja opiskelutavoitteet löytyvät Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista (2004). Aihetta on mahdollista soveltaa myös muihin oppiaineisiin. Kokonaisuuteen menee noin 8 tuntia.

Teemaviikkoa edeltävällä viikolla käydään luokan kanssa tutustumassa Tuli on irti -näyttelyyn. Näyttely kierretään ensin oppaan johdolla ja lopuksi itsenäisesti. Itsenäisellä kierroksella oppilaiden tehtävänä on valita yksi asia näyttelystä, joka kiinnosti erityisesti ja pohtia miksi. Kohteesta otetaan valokuva muistamisen helpottamiseksi. Teemaviikko aloitetaan keskustelemalla oppilaiden valitsemista kohteista ja perusteluista.


KUVATAIDE (2-3h)
Kuvataiteeseen käytetään integraatioviikolla kaksi tuntia. Tuntiin sisällytetään taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen sekä visuaalinen kulttuuri. Tunnilla lähdetään liikkeelle kuvasta. Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset -teos heijastetaan valkokankaalle ja siitä keskustellaan oppilaiden kanssa taideteoksen valmista kuva-analyysimallia käyttäen. Visuaalisen kulttuurin osa-alueista valitaan sarjakuvat. Aluksi kerrataan sarjakuvan tekemisen vaiheet ja tärkeimmät seikat. Tarkastellun teoksen pohjalta oppilaat rakentavat oman sarjakuvansa. Sarjakuvan tulee osoittaa mitä tapahtui ennen Järnefeltin teoksen tapahtumia tai sen jälkeen. Valmiita töitä tarkastellaan yhdessä. Työt levitetään luokan pöydille ja oppilaat kiertävät tutustumassa toistensa sarjakuviin. Oppilas voi merkitä pienen vihreän pallon mielestään onnistuneen sarjakuvan viereen ja punaisen pallon mielestään hauskan sarjakuvan viereen.


Kuvataide:
-Tarkastellaan Eero Järnefeltin teosta Raatajat rahanalaiset kuva-analyysimallin avulla (http://www.mapscroll.fi/kuvapankki)
-Teosta käytetään pohjana sarjakuvassa: mitä tapahtui ennen tai mitä tapahtui jälkeen Järnefeltin maalauksen?
-Valmiiden töiden yhteinen tarkastelu


Sulje silmäsi ja pohdi:

Kuvittele, miltä tuntuu palata takaisin palaneeseen Turkuun. Miltä Turussa näyttää? Miltä kaduilla tuoksuu? Miltä koti näyttää? Mitä esineitä etsit ja kaipaat? Miten jatkat elämää tästä eteenpäin? Mitä tunnet?


ÄIDINKIELI & KIRJALLISUUS + ILMAISUTAITO (2-3h)
Tunnilla lähdetään liikkeelle kuvasta, joka on otettu Tuli on irti -näyttelyn palaneesta seinästä ja kuumista mukulakivistä ja muistellaan näyttelyn ”elokuvaa” Turun palosta. Oppilaat jaetaan 4-5 hengen ryhmiin. Ryhmät kirjoittavat käsikirjoituksen tulipalon jälkeisistä tapahtumista ja ihmisistä. Käsikirjoituksen avulla harjoitellaan uuden asian, vuorosanaviivan käyttöä. Tähän osioon liitetään monikulttuurisuutta sekä aihekokonaisuuksissa mainittua kulttuuri-identiteettiä. Käsikirjoitusta tehdessä tulee huomioida erilaiset ihmiset, etnisyys, asuinpaikka, sosiaaliluokka, sukupuoli ja ihmisten ikä. Jokainen ryhmä tekee kaksi käsikirjoitusta vastakohtaisista aiheista ja ihmisistä, esimerkiksi rikkaan ja köyhän, lapsen ja vanhuksen, kaupunkilaisen ja maalaisen tms. elämästä tulipalon jälkeen. Oppilaiden tulee pohtia, millaista elämä on palon jälkeen, miten uudelleenrakennus lähtee liikkeelle ja millaisia tunteita ihmisillä on. Ryhmä jakaa roolit ja näytelmät esitetään muulle luokalle. Lopuksi keskustellaan näytelmistä.


Äidinkieli ja ilmaisutaito:

-Muistellaan palanutta katua näyttelyssä
-Ryhmätyönä käsikirjoitus
-Kytkentä aihekokonaisuuteen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys (kulttuurinen identiteetti: vastakkaisuus)
-Näytelmät esitetään ja keskustellaan niistä


HISTORIA / BIOLOGIA (1-2h)
Tutustutaan kaskenpolton merkitykseen historiassa
ja biologiassa.
Mahdollisuus hakea tietoa internetistä
-Palautetaan mieliin näyttelyssä nähdyt tulenteko- ja sammutusvälineet.
-Tulen synty ja sammuttaminen kemian näkökulmasta ja tulen ominaisuudet.
-Kytkentä aihekokonaisuuteen Turvallisuus (ja liikenne)
-Miellekartat tulesta


FYSIIKKA/KEMIA (1-2h)
Tunnilla lähdetään liikkeelle muistelemalla Tuli on irti -näyttelyn tulentekovälineisiin ja niiden kokeiluun sekä sammutusvälineistöön. Tunnilla tutustutaan tulen syntyyn (happi, palava aine, lämpötila) ja sammuttamiseen (tukahduttaminen, vesi yms.) kemian näkökulmasta. Lisäksi voidaan tarkastella tulen ominaisuuksia: lämpö, valo, ei voi koskea jne. Oppilaat tekevät tunnin lopuksi miellekartat tulesta ja kaikesta siihen liittyvästä. Tunnilla huomioidaan aihekokonaisuuksissa mainittu turvallisuus.
-Palautetaan mieliin näyttelyssä nähdyt tulenteko- ja sammutusvälineet.
-Tulen synty ja sammuttaminen kemian näkökulmasta ja tulen ominaisuudet.
-Kytkentä aihekokonaisuuteen Turvallisuus (ja liikenne)
-Miellekartat tulesta


Läksyksi:

-Miten tuli muokkaa sinun omaa elämääsi? Tee pohdinnoista miellekartta (mindmap)!

12. Tulen hallitsijat -opetuskokeilu










LOGOMOn ”Tuli on irti!”-näyttelyä pohjustava 2h opetuskokonaisuus
Julia Savtchenko ja Tiina Aatola



MITÄ?
-Oppilas tutustuu kuviin eri kuvakulttuureista.
-Oppilas harjoittelee ja kokeilee sekatekniikkaa käyttämällä puolipeitevärejä, hiiltä ja/tai vahavärejä.
-Oppilas kuvaa omaa näkemystään tulen hallitsijasta.
-Oppilas katsoo muiden töitä ja kuulee toisten tarinoita valmiista töistä.
-Oppilas arvioi muiden töitä.



TAVOITTEET - MIKSI?


Oppilas tutustuu eri kuvakulttuureihin.
Oppilas ymmärtää ja hahmottaa työskentelyn prosessinomaisuuden.
Oppilas heittäytyy tekniikan tuomiin mahdollisuuksiin ja käyttää sitä kokeillen.
Oppilas osaa sekoittaa värejä paletin perusväreistä.
Oppilas huolehtii työvälineistä ja työtilan siisteydestä.
Oppilas osaa perustella omia näkemyksiään ja mieltymyksiään.
Oppilas arvostaa omaa ja muiden töitä.



VIRITTÄYTYMINEN TEHTÄVÄÄN
•Opettaja avaa keskustelun pyytämällä yhtä oppilasta sytyttämään kynttilän pimeään luokkaan
- Todetaan, että sytyttäjä oli juuri äsken tulen hallitsija!
-Pohditaan, millä eri tavoin oppilaat ovat arjessaan hallinneet tulen käyttöä: oppilaat jakavat luokan kesken kokemuksiaan



KUVASARJA: TULEN HALLITSIJAT
•Keskustelun jälkeen opettaja näyttää diasarjan ”Tulen hallitsijat”
• Kuvat on valittu eri kuvakulttuureista, jotta tulisi mahdollisimman monta näkökulmaa asiaan
• Mukaan on livautettu myös seppä Logomon näyttelystä, jotta näyttelyyn mentäessä oppilaat voisivat kokea yhtenäisyyttä oppitunnin ja ”Tuli on irti!”-näyttelyn välillä
• Kuvista keskustellaan: jokaisesta kuvasta kysytään esim. ”Miltä aikakaudelta kuva on?” Missä kuvan tapahtumat sijaitsevat?” (Mistä kulttuurista kuva on?)”Mitä kuvassa tapahtuu?” jne.
•Keskustelussa huomioidaan ihmisen PYRKIMYS hallita tulta, mutta myös sen arvaamattomuus: ”Mitä tapahtuu, jos tuli pääsee irti?”



KUVAT:



Kuva1: Kainuun Sanomat (tulipalo) (http://www.sourander.com/blog/?m=200908)
Kuva2: http://www.chinese-paperlanterns.com/
Kuva3: Jaakko Seppä Logomon Tuli on irti!-näyttelyssä
Kuva4: http://www.gettyimages.fi/detail/56460453/Hulton-Archive
Kuva5: http://jeaninehenderson.blogspot.com/2010/11/fire-eater.html
Kuva6: Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset 1893



Logomon näyttelykäynti sidotaan kuvataidetunnin ”Tulen hallitsijat” teemaan
-Kierroksella tuli on vuorotellen hallinnassa, irti ja jälleen hallinnassa. Asiaan kiinnitetään huomiota kysymyksin ja keskusteluin
Tavoitteet:
• Oppilas tutustuu Logomoon tilana ja museoympäristönä
•Oppilas tutustuu tuleen eri näkökulmista
•Oppilas saa kaikkiin aisteihin perustuvia elämyksiä
•Oppilas tutustuu kotikaupunkinsa historiaan



Tehtäviä Logomo-käyntiin perustuen:
1)Still-kuvat (”elävät veistokset”):
- oppilaat esittävät tilanteen, jossa ihminen ja tuli kohtaavat
2) Kuvistyö näyttelyn jälkeen:
- ”Mikä oli sinusta näyttelyn kiehtovin osio? Toteuta vapaavalintaisella tekniikalla kuva!”



KUVAT: MARJO RÄSÄNEN

13. Tulimyytit -opetuskokeilu

TULIMYYTIT
Kati Laaksonen ja Tinja Heimo

Kuvataiteen tunti 1,5 h
Lähtökohtana ovat tulensyntymyytit eri kulttuureista. Myytit kuuluvat Logomon Tuli on irti! -näyttelyyn. Työskentelyvälineinä valmiiksi tulostetut tulensyntymyytit, akvarelliliidut + sopivat paperit ja siveltimiä.
Oppimistavoitteet:
· oppilaan ymmärrys kulttuurien välisistä yhtäläisyyksistä ja toisaalta eroista kasvaa; tuli on tärkeä elementti jokaisessa kulttuurissa, mutta kulttuurien erilaisuudesta johtuen kertomukset ovat toisistaan poikkeavia
· oppilaan kuvallinen ilmaisu harjaantuu; sanallinen ajatus → kuvallinen ajatus
· oppilas harjoittelee käyttämään luonnostelua apuvälineenä pohdinnassa ja suunnittelussa
· oppilaan arvostus toisen ideoita kohtaan kehittyy ryhmätyössä

1. Otetaan oppilaat vastaan luokan ovella ja jaetaan heidät noin kolmen hengen ryhmiin. Luokassa on hämyinen tunnelma vaikkapa kynttilöiden avulla luotuna.
VIRIKE: Ope lukee suomalaisen tulen syntytarinan samalla piirtäen taululle tarinan tärkeimmät kohdat: alun, keskikohdan ja lopun (vrt. Kylli-täti)
OHJEISTUS: ”Luette nyt ryhmittäin myytistä, joka kertoo tulen synnystä eri kulttuurissa. Lukekaa kertomus rauhassa. Voitte sitten pohtia ja keskustella ryhmässä, mitä tarina teidän mielestänne tarkoittaa ja mitä ajatuksia se herättää. Jokaisella on käytössä myös paperia ja liitu, tehkää luonnoksia ja piirroksia tarinasta.” Ohjeet lyhyesti myös taululla, josta oppilaat voivat käydä tarkastamassa työvaiheet ja aikataulun.



2. Luetaan ryhmittäin tulensyntytarinoita ja pohditaan, mitä niistä ymmärretään sekä keskustellen että luonnostellen. Ryhmissä mietitään, kuka kuvittaa minkäkin kohdan.
OHJEISTUS: ”Olette nyt lukeneet kertomuksen sekä keskustelleet siitä ja tehneet vähän luonnoksiakin. Nyt tehtävänne on kuvallistaa kertomus, eli teette ryhmässä kolme pientä teosta, jotka kuvaavat lukemanne tarinan tärkeitä kohtia. Ne ovat alku, keskikohta ja loppu. Tunnin lopuksi esittelette muille oppilaille tarinan tekemienne kuvien avulla. Käytössänne on akvarelliliidut. Muistakaa työskennellä huolellisesti ja puhdistaa käyttämänne siveltimet ja vesipurkit.”
Haluttaessa voidaan käyttää muitakin välineitä tai tarjota vaihtoehtoja useammista välineistä. Välineiden kannattaa kuitenkin olla oppilaille entuudestaan tuttuja, koska uuden tekniikan opetteluun ei ole kauheasti aikaa.


3. Työskentelyä ja siivoamista
4. Myyttien esittely ryhmittäin: näytetään muille oppilaille kuvat, jonka jälkeen muut kuvailevat myyttiä kuvallisten töiden perusteella. Tämän jälkeen ryhmä kertoo itse myytistä ja siitä, miksi he ovat tehneet sellaiset työt.
5. Keskustelua ja kysymyksiä; miksi tulesta on olemassa syntytarinoita, mitä muuta tulesta tiedät yms.
6. Kerrotaan tulevasta Tuli on irti -näyttelyvierailusta ja katsotaan kuvia näyttelystä)
Tehtävää voi varioida vaikkapa äänimaiseman tai performanssin avulla: kuvallisen tuotoksen lisäksi ryhmät suunnittelevat tulensyntymyytistään esityksen, jossa saa vain ääntelehtiä muttei puhua.


Näyttelyvierailu Logomoon: Tuli on irti! 1,5 h

1. PAJASSA: Alkuanimaation jälkeen linkitys edellisen tunnin tulensyntymyytteihin ja yleistä keskustelua tulen ja ihmisen yhteisestä historiasta (15 min)
2. Tehtävänanto: ryhmille (n. 3-4 oppilasta) jaetaan kuvakortit, joissa kussakin on yksi näyttelykohde kuvattuna ja siihen liittyviä kysymyksiä. Oppilaat saavat 25 min aikaa kierrellä näyttelyssä ja ETSIÄ KUVASSA OLEVA KOHDE JA TUTUSTUA SIIHEN NIIN HYVIN, ETTÄ VOIVAT ”OPETTAA” SIITÄ TÄRKEIMMÄT ASIAT MUILLE RYHMILLE (huom. myös opetustaulut).
· Alkuanimaatio: Miten tuli on liittynyt ihmisen historiaan ja ihmiskunnan kehitykseen eri aikoina?
· Seppä: Miten seppä hyödyntää tulta työskennellessään? Millaisia esineitä seppä voi valmistaa?
· Tulisijat: Miksi ja miten tulta on hyödynnetty kuvan osoittamissa kohteissa eri aikakausina?
· Tiirikkalankatu (keskustelu vasta ”palon jälkeen”): Mitä palo on saanut aikaan ympäristössä; mikä on muuttunut? Käytä kaikkia aistejasi tunnustelussa. Mitä Turun palosta pelastetut esineet kertovat omistajistaan? Mitä itse pelastaisit tulipalosta?
· Sammutusvälineistö: Miten eri aikoina on sammutettu tulipaloja?
· Turun palo -animaatio: Mistä palo sai alkunsa? Miksi palo levisi niin nopeasti ja niin laajalle alueelle? Mitä tuttuja paikkoja (koti, koulu, muut) näet? Voisiko nykypäivän Turussa sattua yhtä tuhoisa tulipalo, miksi/miksi ei?
· Tulen tekeminen: Kuvaile erilaisia tulentekovälineitä ja niiden käyttöä (voit vaikka verrata nykypäivän välineisiin). Osaatko tehdä tulta näiden avulla? Saatko aikaiseksi kipinän?
3. 25 min kiertelyn jälkeen palataan pajaan ja jututetaan oppilaita: mikä on ollut kiinnostavaa, kivaa, tyhmää, tylsää, jännittävää… (5 min)
4. Lähdetään kiertämään yhdessä oppilaiden etsimiä kohteita, joissa pysähdytään lyhyesti. Ryhmät kertovat mieleen tulevat asiat ja ope komppaa, jotta tärkeimmät pointit tulevat ilmi (30 min)
5. 15 min aikaa kierrellä vielä vapaasti ja tutustua tulen ihmeellisyyksiin


Tulensyntymyytit opetuksen tueksi (Logomon näyttelytekstit)
Etelä-Afrikka: Etelä-Afrikan sani -kansan tarinoissa kerrotaan tulen strutsista, joka piti tulta piilossa siipensä alla. Viekas runoilijasirkka narrasi strutsia levittämään siipensä, jolloin sirkka pääsi sieppaamaan tulen ja karkaamaan sen kanssa matkoihinsa.
Pohjois-Amerikka: Navajo-intiaanien mukaan juonikas kojootti varasti Tulivuorelle kätketyn tulen huijaamalla sitä vartioivia hirviöitä. Kojootti kiinnitti häntäänsä nipun oksia ja sytytti ne palamaan. Sitten se juoksi tuli hännässään alas vuorelta ja jakoi tulen heimolleen.
Etelä-Amerikka: Amazonin jokialueen intiaanit Brasiliassa uskovat, että jaguaari pelasti erään pojan kuolemanvaarasta ja vei tämän luolaansa asumaan. Siellä poika näki jaguaarin laittavan ruokaa tulella. Poika pakeni luolasta mukanaan kuumia hiiliä ja vei ne heimolleen, joka oppi käyttämään tulta ruuan valmistukseen.
Suomi: Suomalaisissa tarinoissa tulen tekijä on Ukko ylijumala, Väinämöinen tai seppä Ilmarinen, joka iski tulen alas taivaista salaman muodossa. Tulen kipinä putosi taivaasta alaspäin aina alkumereen asti. Meressä kipinän nielaisi siika. Ihmiset pyydystivät tämän tulikalan ja saivat näin tulen haltuunsa.
Kreikka: Kreikkalaisen jumaltaruston mukaan ylijumala Zeus ei halunnut antaa tulta Prometheuksen suojelemille ihmisille. Ovela Prometheus meni varkain seppäjumala Hefaistoksen pajaan. Sieltä hän otti mukaansa hehkuvan kekäleen, piilotti sen onton putken sisään ja toi tulen ihmisille.
Oseania: Karoliinien saariryhmällä tuli liitetään viekkaaseen juonittelijaan Olofatiin, joka oli taivaan jumalan ja kuolevaisen naisen poika. Tarinan mukaan nuoruudessaan Olofat varasti tulen taivaasta ja antoi sen ihmisille. Apunaan hänellä oli lintu, joka kantoi tulen nokassaan alas maahan.
Mongolia: Erään tarinan mukaan Buddha Sakyamuni loi maailman. Hän lävisti merestä löytämänsä sammakon nuolella, jossa oli puuvarsi ja metallikärki. Sammakon suusta pursusi tulta ja peräpäästä vettä. Buddha heitti sammakon päälle kultaista hiekkaa, josta muodostui maa. Näin saivat alkunsa vesi, maa, puu, metalli ja tuli.
Pohjois-Intia: Pohjoisintialaisen myytin mukaan tuli piiloutui bambunvarren sisään hävittyään taistelun vettä vastaan. Ovela heinäsirkka näki sattumalta tulen kätkeytymisen ja kertoi tietonsa apinalle. Nokkela apina keksi, kuinka tulta voitaisiin käyttää. Tilannetta tarkkaillut ihminen kuitenkin ryösti tulen apinalta itselleen.

Persia: Zarathustralaisen uskonnon kaksi luojajumalaa olivat hyvä Ohrimad ja paha Ahriman. Ohrimad loi maailmaan kauneutta, kirkkautta, valoa sekä tulen. Ahriman taas pilasi Ohrimadin työt lisäämällä niihin jotain pahaa. Tuleen hän loi savun, joka kiusaa ihmisiä.