TULI - 5. luokan teemakokonaisuus
Pulli, T.
Tarjamo-Koivisto, A.
Vartiainen, A.
IDEA
-Opettajalla on mahdollisuus hyödyntää materiaalia yhden teemapäivän muodossa
-Voi myös tehdä työpajoina usean luokan yhteistyössä tai käyttää vain yhden oppiaineen suunnitelmaa
-Tuotoksista voidaan tehdä esim. näyttely (musiikin nauhoitus, dramatisointien videointi ja sanomalehti)
-Suunnitelmien käyttäminen vaatii Logomon Tuli on irti -näyttelyssä käymistä koko luokan kanssa
-Näyttelyyn on ennakkotehtäviä, joihin orientoidutaan jo koulussa (ope kertoo oppilaille mihin asioihin tulisi kiinnittää huomioita)
-Tavoitteena oli hyvin konkreettinen ja realistinen suunnitelma, jota helposti voidaan toteuttaa koulussa
-Logomon näyttelyssä 5. luokkalaisten kierroksen nimi on Tulen hehku. On loogista jatkaa koulussa samaa teemaa eli palamista
-Huomioi myös aihekokonaisuudet Monikulttuurisuus ja Ihmisenä kasvaminen
-Voi myös tehdä työpajoina usean luokan yhteistyössä tai käyttää vain yhden oppiaineen suunnitelmaa
-Tuotoksista voidaan tehdä esim. näyttely (musiikin nauhoitus, dramatisointien videointi ja sanomalehti)
-Suunnitelmien käyttäminen vaatii Logomon Tuli on irti -näyttelyssä käymistä koko luokan kanssa
-Näyttelyyn on ennakkotehtäviä, joihin orientoidutaan jo koulussa (ope kertoo oppilaille mihin asioihin tulisi kiinnittää huomioita)
-Tavoitteena oli hyvin konkreettinen ja realistinen suunnitelma, jota helposti voidaan toteuttaa koulussa
-Logomon näyttelyssä 5. luokkalaisten kierroksen nimi on Tulen hehku. On loogista jatkaa koulussa samaa teemaa eli palamista
-Huomioi myös aihekokonaisuudet Monikulttuurisuus ja Ihmisenä kasvaminen
Tavoitteet
-Tuli ilmiönä kolmen oppiaineen kautta
-Kokonaisvaltainen tuleen tutustuminen (tiedot, taidot, kokemukset, eläytyminen)
-Tuli eri kulttuureissa
-Ajattelun herättäminen, ilmiön moninaisuuden ymmärtäminen, omien näkökulmien laajeneminen monikulttuurisuuden ja vuorovaikutuksen kautta
-Kokonaisvaltainen tuleen tutustuminen (tiedot, taidot, kokemukset, eläytyminen)
-Tuli eri kulttuureissa
-Ajattelun herättäminen, ilmiön moninaisuuden ymmärtäminen, omien näkökulmien laajeneminen monikulttuurisuuden ja vuorovaikutuksen kautta
Miksi nämä oppiaineet?
-Oppiaineina historia, äidinkieli ja kirjallisuus sekä musiikki (kaikki hyvin erilaisia aineita)
-Musiikki valittiin kokemuksellisuuden, elämyksellisyyden ja toiminnallisuuden vuoksi; äänimaailma Logomossa innosti
-Äidinkieli on koulussa melkein kaiken oppimisen perusta, tunteja paljon joka luokka-asteella.
-Tulella ja palamisella on ihmisen historiassa hyvin suuri merkitys ja siksi historia haluttiin ottaa mukaan kokonaisuuteen. Logomon näyttelyssä historia tulee hyvin esille.
-Tunneista tulee helposti tylsiä, jos taitojen oppimiseen (esim. tekstin tuottaminen, vuorovaikutus) ei liitetä muiden oppiaineiden teemoja ja oppilaita kiinnostavia aiheita
-Musiikki valittiin kokemuksellisuuden, elämyksellisyyden ja toiminnallisuuden vuoksi; äänimaailma Logomossa innosti
-Äidinkieli on koulussa melkein kaiken oppimisen perusta, tunteja paljon joka luokka-asteella.
-Tulella ja palamisella on ihmisen historiassa hyvin suuri merkitys ja siksi historia haluttiin ottaa mukaan kokonaisuuteen. Logomon näyttelyssä historia tulee hyvin esille.
-Tunneista tulee helposti tylsiä, jos taitojen oppimiseen (esim. tekstin tuottaminen, vuorovaikutus) ei liitetä muiden oppiaineiden teemoja ja oppilaita kiinnostavia aiheita
Oppiaineiden opetussuunnitelmat
-Musiikki: eri musiikkityylit ja musiikkimaailmat, luovuus, musiikillisten ideoiden tuottaminen, eri ääniympäristöihin tutustuminen
-Äidinkieli: kieli ja oma kulttuurinen identiteetti lähtökohtana, tekstien tuottaminen (ajatusten siltaaminen omaan elämään), vuorovaikutustaidot, eettisyys, suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus esim. Suomen oman kulttuurin sisällä (murteet, vanha ja uusi Suomi ym.)
-Historia: Oppilaiden on tärkeää ymmärtää oman lähiympäristönsä historiaa ja oppia, miten esim. tässä tapauksessa tuli on keksitty ja miten sitä on hyödynnetty eri aikoina.
-Äidinkieli: kieli ja oma kulttuurinen identiteetti lähtökohtana, tekstien tuottaminen (ajatusten siltaaminen omaan elämään), vuorovaikutustaidot, eettisyys, suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus esim. Suomen oman kulttuurin sisällä (murteet, vanha ja uusi Suomi ym.)
-Historia: Oppilaiden on tärkeää ymmärtää oman lähiympäristönsä historiaa ja oppia, miten esim. tässä tapauksessa tuli on keksitty ja miten sitä on hyödynnetty eri aikoina.
Musiikki
-Maailmankiertue lähestyy!
-Oman ”takomo”-sävellyksen toteutus ja sen taltiointi. Inspiraationa pajan äänimaailma ja tulen palaminen
-Tavoitteena rakentaa luovaa suhdetta musiikkiin, kehittää ja ideoida äänimateriaalia ryhmässä musisoiden; musiikin monikulttuurisen ulottuvuuden ymmärtäminen
-Virikkeenä kuva Jaakko-sepän pajasta Logomosta
-Orientoidutaan näyttelyyn ennakkotehtävien kautta, mietitään mikä merkitys tulella oli sepälle ja yhteisölle eri maiden kulttuureissa. Kiinnitetään huomio pajassa kuultuihin äänen laatuihin, volyymiin, rytmiin, äännähdyksiin jne.
-Keskustellaan Logomossa kuullusta ja jakaannutaan pienryhmiin. Yritetään tuottaa monipuolisesti pajaan liittyvää äänimaailmaa yhdessä ja erikseen eri välineillä.
-Ryhmitytään kapellimestarin tai ”seppämestarin” ympärille. Hänen merkistään pienryhmät esittävät vuorollaan tuottamansa äänet. Sovitaan merkit hiljaisiin ja voimakkaisiin kohtiin; mietitään, milloin jokin yksittäinen ääni vallitsee tai milloin vuorossa on yhteinen rytmi.
-Lisätään mukaan ”Takomo”-kuoro, joka tuottaa tulen ja pajan tunnelmia esim. lyhyillä, toistuvilla iskevillä, äänillä tai sanoilla (esim. seppä eri maan kielillä), suhisten, puhisten…
nKapellimestari (”seppämestari”), ”takomo-kuoro” (1 ryhmä), ”takojat” (3-4 ryhmää), äänen taltiointi (1 ryhmä)
-Taltioidaan valmis teos.
-Esitetään live-versio.
-Mietitään miltä musiikki kuulosti. Mihin maihin lähtisimme kiertueelle; miksi juuri nämä maat, mitä tulee ottaa huomioon lähtiessä keikalle valittuihin kohteisiin?
-Lisätehtävänä levyn kannen suunnittelu, kuvitus, tekstit ja creditit
-Oman ”takomo”-sävellyksen toteutus ja sen taltiointi. Inspiraationa pajan äänimaailma ja tulen palaminen
-Tavoitteena rakentaa luovaa suhdetta musiikkiin, kehittää ja ideoida äänimateriaalia ryhmässä musisoiden; musiikin monikulttuurisen ulottuvuuden ymmärtäminen
-Virikkeenä kuva Jaakko-sepän pajasta Logomosta
-Orientoidutaan näyttelyyn ennakkotehtävien kautta, mietitään mikä merkitys tulella oli sepälle ja yhteisölle eri maiden kulttuureissa. Kiinnitetään huomio pajassa kuultuihin äänen laatuihin, volyymiin, rytmiin, äännähdyksiin jne.
-Keskustellaan Logomossa kuullusta ja jakaannutaan pienryhmiin. Yritetään tuottaa monipuolisesti pajaan liittyvää äänimaailmaa yhdessä ja erikseen eri välineillä.
-Ryhmitytään kapellimestarin tai ”seppämestarin” ympärille. Hänen merkistään pienryhmät esittävät vuorollaan tuottamansa äänet. Sovitaan merkit hiljaisiin ja voimakkaisiin kohtiin; mietitään, milloin jokin yksittäinen ääni vallitsee tai milloin vuorossa on yhteinen rytmi.
-Lisätään mukaan ”Takomo”-kuoro, joka tuottaa tulen ja pajan tunnelmia esim. lyhyillä, toistuvilla iskevillä, äänillä tai sanoilla (esim. seppä eri maan kielillä), suhisten, puhisten…
nKapellimestari (”seppämestari”), ”takomo-kuoro” (1 ryhmä), ”takojat” (3-4 ryhmää), äänen taltiointi (1 ryhmä)
-Taltioidaan valmis teos.
-Esitetään live-versio.
-Mietitään miltä musiikki kuulosti. Mihin maihin lähtisimme kiertueelle; miksi juuri nämä maat, mitä tulee ottaa huomioon lähtiessä keikalle valittuihin kohteisiin?
-Lisätehtävänä levyn kannen suunnittelu, kuvitus, tekstit ja creditit
Äidinkieli
-Sanomalehden tekeminen koko luokan projektina: ”Millainen olisi ollut Turun Sanomat v.1827, kun Turun palo oli kaupungin suurin uutinen?”
-Nykyaikainen sanomalehti tuon päivän uutisilla
-Lehden nimi voisi olla esim. Sanomia Turusta (joka ilmestyikin Turussa 1850-1890)
-Tunnin motivointikuvana Tiirikkalan katu ennen ja jälkeen palon (ks. Dia 9)
-Ennen näyttelyä opettaja kertoo, että tarkoituksena on tehdä sanomalehti. Jaetaan jutun aiheet ja tekstilajit. Näyttelyssä oppilaat keräävät tietoa omaan juttuunsa (kynät ja paperit siis mukaan!). Oppilaille annetaan vinkkejä siihen, mistä he saavat parhaiten materiaalia juttuunsa
-Tavoitteena mm. tekstin tuottaminen, 1800-luvun kulttuuriin tutustuminen Turun palon yhteydessä, oman näkökulman laajentaminen 1800-luvun elämästä, vuorovaikutuksellinen toiminta luokan kesken
-Oppilaat tekevät yksin tai pareittain jutun lehteen; voidaan tehdä tietokoneilla mikäli mahdollista, esillä sanomalehtiä (uusia ja vanhoja)
-Esim. kansikuva, pääkirjoitus, 1800-luvun sarjakuva (Herra Koipeliini), katoamisilmoituksia, haastattelu palomiehestä, mielipidekirjoitus (miten kaupungin tulisi auttaa kotinsa menettäneitä), yleinen juttu Turun palosta (mitkä olivat mahdolliset syyt palolle ja vahingon määrä, miten palon kokivat Tiirikkalan kadun eri perheet….) sekä oppilaiden keksimiä aiheita
-Nykyaikainen sanomalehti tuon päivän uutisilla
-Lehden nimi voisi olla esim. Sanomia Turusta (joka ilmestyikin Turussa 1850-1890)
-Tunnin motivointikuvana Tiirikkalan katu ennen ja jälkeen palon (ks. Dia 9)
-Ennen näyttelyä opettaja kertoo, että tarkoituksena on tehdä sanomalehti. Jaetaan jutun aiheet ja tekstilajit. Näyttelyssä oppilaat keräävät tietoa omaan juttuunsa (kynät ja paperit siis mukaan!). Oppilaille annetaan vinkkejä siihen, mistä he saavat parhaiten materiaalia juttuunsa
-Tavoitteena mm. tekstin tuottaminen, 1800-luvun kulttuuriin tutustuminen Turun palon yhteydessä, oman näkökulman laajentaminen 1800-luvun elämästä, vuorovaikutuksellinen toiminta luokan kesken
-Oppilaat tekevät yksin tai pareittain jutun lehteen; voidaan tehdä tietokoneilla mikäli mahdollista, esillä sanomalehtiä (uusia ja vanhoja)
-Esim. kansikuva, pääkirjoitus, 1800-luvun sarjakuva (Herra Koipeliini), katoamisilmoituksia, haastattelu palomiehestä, mielipidekirjoitus (miten kaupungin tulisi auttaa kotinsa menettäneitä), yleinen juttu Turun palosta (mitkä olivat mahdolliset syyt palolle ja vahingon määrä, miten palon kokivat Tiirikkalan kadun eri perheet….) sekä oppilaiden keksimiä aiheita
Historia
-Aiheena tuli osana ihmisen historiaa.
-Kesto: 2 x 45 minuuttia
-Ennen tuntia opettajan tulisi ohjata oppilaita kiinnittämään huomiota erilaisiin tulentekovälineisiin, joita esitellään Logomossa. (Oppilaat kirjaavat niitä ylös museokäynnillä, mahdollisesti tehtävämonisteeseen.)
-Tavoitteena tutustua tulen ja ihmisen yhteiseen historiaan tarinan ja draaman avulla.
-Tuntiin motivoidutaan tarkastelemalla kuvaa osoitteessa http://artofmanliness.com/2008/04/29/9-ways-to-start-a-fire-without-matches/ ja kuuntelemalla opettajan lukema tarina tulen ja ihmisen yhteisestä historiasta.
-Oppilaat saavat tehtäväkseen valmistaa lyhyitä dramatisointeja, joiden aiheena on ihmisen ensikohtaaminen tulen kanssa. Dramatisointien tyylilajit (komedia, saippuaooppera ym.) arvotaan ja oppilaat saavat tuekseen opettajan lukeman tarinan.
-Dramatisointien kesto on korkeintaan 5 minuuttia ja ne valmistellaan 4 – 5 hengen pienryhmissä.
-Kesto: 2 x 45 minuuttia
-Ennen tuntia opettajan tulisi ohjata oppilaita kiinnittämään huomiota erilaisiin tulentekovälineisiin, joita esitellään Logomossa. (Oppilaat kirjaavat niitä ylös museokäynnillä, mahdollisesti tehtävämonisteeseen.)
-Tavoitteena tutustua tulen ja ihmisen yhteiseen historiaan tarinan ja draaman avulla.
-Tuntiin motivoidutaan tarkastelemalla kuvaa osoitteessa http://artofmanliness.com/2008/04/29/9-ways-to-start-a-fire-without-matches/ ja kuuntelemalla opettajan lukema tarina tulen ja ihmisen yhteisestä historiasta.
-Oppilaat saavat tehtäväkseen valmistaa lyhyitä dramatisointeja, joiden aiheena on ihmisen ensikohtaaminen tulen kanssa. Dramatisointien tyylilajit (komedia, saippuaooppera ym.) arvotaan ja oppilaat saavat tuekseen opettajan lukeman tarinan.
-Dramatisointien kesto on korkeintaan 5 minuuttia ja ne valmistellaan 4 – 5 hengen pienryhmissä.
-Tunnin lopuksi oppilaat esittävät dramatisointinsa ja niistä keskustellaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti