5. Kuvataide, ympäristö - ja luonnontieto, äidinkieli ja kirjallisuus

ELÄIMET TULEEN LIITTYVISSÄ TARUISSA:
KOJOOTTI, LOHIKÄÄRME, JA FEENIKS-LINTU
Kati Tiainen, Heini Pollari ja Jaana Lehtonen

Tekemässämme kokonaisuudessa lähestytään ilmiötä tuli kolmen tuleen liittyvissä tarinoissa esiintyvän eläimen (kojootin, lohikäärmeen ja feeniks-linnun) kautta. Kokonaisuudessa ovat mukana oppiaineet ympäristö- ja luonnontieto, kuvataide sekä äidinkieli ja kirjallisuus. Aiheen laajentaminen myös muihin oppiaineisiin onnistuu helposti. Näitä eläimiä tarkastellaan myös eri kulttuurien näkökulmista.

Kokonaisuuden tavoitteena on
- ympärisö- ja luonnontieteessä:
o tutustua eläinlajien esittelyyn tunnistusoppaissa
o tutustua eri eläinten anatomiaan
o opetella tekemään lajikuvauksia
- kuvataiteessa:
o tutustua mosaiikkityön tekemiseen
o tehdä oma mosaiikkityö
- äidinkielessä ja kirjallisuudessa:
o tutustua taruihin
o harjoitella runojen kirjoittamista
o draama työvälineenä
o tarinan kirjoittamisen harjoittelu
o luetun ymmärtämisen harjoittelu

Esimerkki kokonaisuuden ajoittamisesta.
Vaihe 1
Ympäristö- ja luonnontieteentunnilla tutustutaan erilaisiin lajintunnistusoppaisiin. Tutustuminen voidaan tehdä muutamien lajien kautta, jotka sopivat käsiteltävinä olevaan aiheeseen. Esimerkkinä tässä talitiainen: 2
Oppilaat tutustuvat pareittain johonkin eläimeen tarkemmin:
- miten eläin esitellään kirjassa (kuvat, teksti)
- mitä tietoa siitä annetaan(tuntomerkit, elinpaikka, ääntely)

Vaihe 2
Tulieläimiin liittyviin taruihin tutustutaan äidinkielen tunnilla. Tarkoituksena on myös tarkastella, miten eläimet nähdään eri kulttuureissa. Esimerkiksi tarut lohikäärmeistä ovat hyvin erilaiset idässä ja lännessä. Ohessa esimerkkitekstit taruista.

Taru 1:
Kojootti varastaa Tulen (TARU Brittiläisestä Kolumbiasta)
Seisoessaan eräänä iltana vuoren huipulla Kojootti luuli näkevänsä valon kajahtavan etäisyyksissä. Koska ei tiennyt mikä se oli, hän sai ennustamalla selville että se oli tulta, ja päätti hankkia tuon ihmeen ihmisille. Hän kokosi seurakseen vikkeliä juoksijoita, ketun, suden, antiloopin, ja muutamia muita, ja matkattuaan pitkän matkaa he saapuivat Tuli-ihmisten talon luo. "Me olemme tulleet kylään," he sanoivat, "tanssimaan, leikkimään ja pelaamaan." Ja valmistelut tehtiin tanssia varten heidän kunniakseen. Kojootti valmisti päähineen itselleen pietyistä keltamännyn lastuista ja maahan asti ulottuvista setrinkaarnan ripsuista. Tuli-ihmiset tanssivat ensin tulen ympärillä, ja tuli oli hyvin matala. Sitten Kojootti ja hänen väkensä tanssivat, mutta valittivat etteivät pystyneet näkemään kunnolla. Tuli-ihmiset ruokkivat liekkejä, ja Kojootti valitti neljä kertaa, kunnes liekit kohosivat kattoon asti. Sitten Kojootin seuralaiset olivat olevinaan niin kuumissaan, että heidän oli mentävä ulos vilvoittelemaan, ja vain Kojootti jäi sisään. He ottivat valmiit lähtöasemat, kun taas Kojootti hyppeli villisti kunnes, ollessaan lähellä ovea, heilautti pitkät ripsut tuleen, Tuli-ihmisten sännätessä hänen peräänsä. Hän antoi roihuavan päähineensä Antiloopille, joka juoksi ja antoi sen seuraavalle, ja niin edelleen. Tuli-ihmiset saivat heidät kiinni yksi kerrallaan tappaen heidät - kaikki muut paitsi Kojoottia, jonka he melkein saivat kiinni, mutta hän juoksi puun taakse ja sytytti sen puun palamaan, niin että siitä lähtien ovat ihmiset kyenneet ottamaan tulitikuilla puusta tulta.

3. (Franz Boas: Folk-Tales of Salishan and Sahaptin Tribes, New York, 1917)(http://www.palladiumkirjat.fi/tuli.htm, luettu 10.3.2011)

Taru 2:
Lohikäärme syöksee tulta
Idän lohikäärmeet
”Itämaiset lohikäärmeet ovat sään ruhtinaita, sateen tuojia, lähteiden ja jokien ja järvien suojelijoita ja muutoksen vertauskuvia. Japanilainen lohikäärme on pikemmin jonkinlainen meren- tai joenjumala. Kiinassa lohikäärmeet uinuvat lampien pohjassa kuivana talvikautena Keväällä ne nousevat esiin sadepilvien muodossa. Myrsky syntyy lohikäärmeiden taistellessa keskenään ilmassa, tulvat taas niiden taistellessa vedessä. Idässä lohikäärme on hyvin voimallinen, mutta yleensä hyväntahtoinen olio.

Lännen lohikäärmeet
”Länsimaiset lohikäärmeet ovat yleensä vaarallisia. Jotkin niistä ovat niin pahoja, että niitä on väitetty itse paholaisiksi. Itämaisten lohikäärmeiden tavoin ne yhdistetään veteen, mutta ne tuovat pikemmin tuhoisia tulvia kuin kasvillisuutta hyödyntäviä sadekuuroja. Toisin kuin itämaisia lohikäärmeitä niitä yleensä metsästetään ja tapetaan.

Hyvät lohikäärmeet
”Eivät kaikki länsimaiset lohikäärmeet ole kuitenkaan pahoja. Kun Uther Pendragon, kuningas Arthurin isä, syntyi, taivaalle ilmestyi kaksi kultaista lohikäärmettä ja kilpiin ja sotalippuihin ilmestyi lohikäärmeen kuvat. Niin ikään on olemassa tarinoita lemmikkieläimenä pidetyistä lohikäärmeistä sekä lohikäärmeistä, jotka auttavat ihmisiä. Sellainen on Päättymättömän tarinan seikkailujen onnenlohikäärme Falkor. (Allen, Fantasiatieto, 2006.)
Esimerkiksi:
ELOKUVASSA ”Henkien kätkemä” seikkailee itämainen lohikäärme.
ELOKUVASTA ” Viimeinen lohikäärme” löytyy lännen lohikäärme.
Taru 3:
Feeniks lintu
Usein haikaraksi kuvattu punertavansävyinen lintu. Kreikan sana phoinix tarkoittaa tulenpunaista. Roomassa Feeniks tunnettiin imperiumin ikuisuuden ja uudistuvan elinvoiman symbolina. Linnun voikin tavata roomalaisissa kolikoissa tai mosaiikkien koristekuvissa. Myöhemmissä kertomuksissa lintu kuvattiin kultahöyhenisenä tai kirjavana paratiisilintuna. 5

Feeniks-lintu tunnetaan ainutlaatuisesta kyvystään syntyä uudelleen puhdistavasta tulenliekistä. Tarusta toiseen se tulee tunnetuksi eläinkunnan uljimpana ja kauniimpana lintuna. Sen eliniän on arveltu olevan useampi sata vuotta. Menneen maailman historioitsija Hesioidos veikkasi linnun iäksi jopa sataatuhatta vuotta. Yleisimmät veikkaukset pyörivät kuitenkin viidensadan tai tuhannen ikävuoden kieppeillä. Uskomuksissa linnun ikä liittyy kiinteästi myös erilaisiin tähtitieteellisiin sykleihin, olivatpa ne sitten todellisia tai kuviteltuja. Ravintonaan linnun on kerrottu käyttävän ainakin aamukastetta ja ilmaa. Kevyt ravinto kuvastaa hyvin linnun olemusta enemmän henkisenä kuin fyysisenä olentona.
Historiaa taaksepäin kahlatessa törmäämme Feeniksin esi-isään, egyptiläisten pyhään lintuun Benuun. Benu oli harmaahaikara, joka tunnettiin auringonjumalana ruumiillistumana. Benun palvontapaikkana toimi Heliopoliksen kaupunki. Linnun uskottiin palaavan sinne joka viidessadas vuosi. Muiden maiden historioitsijat kertoivat Benun kiertelevän eksoottisissa maissa yrttejä keräten. Yrtit lintu toi mukanaan Heliopoliksen alttarille rakentaakseen niistä nuotion, jossa sitten poltti itsensä tuhkaksi herätäkseen jälleen uuteen elämään. Linnun sanottiin nousevan tuhkasta kolmen päivän kuluttua.

Mistä feeniks-tarut sitten juontavat juurensa? Koska kertomusten alkukoti löytyy Lähi- ja Kauko-Idästä, voisi ajatella, että esimerkiksi intialaisten tapa polttohaudata vainajat olisi vaikuttanut tarujen syntyyn. Varhaisissa taruissa lintu polttaa nimenomaan oman isänsä ruumiin tulessa. Feeniks-kertomusten keskeinen sanoma on ihmiskunnalle kautta aikojen tärkeä uskomus, että elämä ei lopu fyysiseen kuolemaan vaan jatkuu. Tuhkasta nouseva uusi elämä kuvastaa luonnon kiertokulkua. Tarujen kertojat ovat hiukan eri mieltä siitä, syttyykö lintu itsestään palamaan vai sytyttävätkö auringonsäteet sen. Sytyttäjäksi on myös arveltu auringonjumalaa ja onpa joku väittänyt linnun raapaisevan kynnellään tulen omasta rinnastaan.
Feeniks symboloi kuolemattomuutta, puhdistumista, uudistumista, ylösnousemusta ja uudelleensyntymistä. Alkemiassa se symboloi prosessia, jossa muuttuva materia häviää ja transformoituu toiseksi. Sanotaan, että nimi on enne. Näin ainakin Venetsiassa, jossa paikallinen oopperatalo nimettiin aikoinaan La Fenice eli Feeniks-nimellä. Kuinka ollakaan, vuonna 1996 rakennus paloi pahasti. Feeniks-linnun tavoin oopperatalokin on noussut tuhkasta uuteen loisteliaaseen elämään. (http://www.thuleia.com/otukset.html, luettu 10.3.2011.)

Vaihe 3
Retki Logomoon Tuli on irti –näyttelyyn.
Tarkoituksena kiinnittää huomiota siihen, kuinka tulta on kuvattu näyttelyssä: minkälaisin eri tekniikoin, mitä värejä on käytetty?
Näyttelyyn voidaan myös tutustua jonkinlaisen pelin avulla. Oppilaat voivat itse suunnitella pelin (joko kortti- tai lautapelin), jossa on kysymyksiä liittyen tuleen. Näyttelyssä he voivat yrittää etsiä vastauksia kyseisiin kysymyksiin.

Vaihe 4
Tulieläimiä tarkastellaan kuvataiteen kautta. Tulen kuvaamiseen käytettyjä tekniikoita muistellaan tunnin alussa. Lisäksi mietitään mitä värejä voidaan käyttää kuvaamaan tulta, mitä värejä oli käytetty Logomon Tuli on irti –näyttelyssä. Jokainen oppilas miettii, minkä tulieläimen hän haluaa kuvata, menetelmänä on mosaiikkityö. Ohessa esimerkkiohje.
TYÖNÄ MOSAIIKKITYÖ JOSTAIN EDELLÄ MAINITUSTA ELÄIMESTÄ:
Musta A3 kartonki
Valkoinen paperi, jolle piirretään hahmon ääriviivat-leikataan (tai otetaan mallia)
Harmaa/Valkoinen vahaliitu (lyijykynä) hahmon piirtämiseen mustalle kartongille
Punaisia, oransseja, keltaisia (tulen värejä) mosaiikkipaloja paperista noin 1x1 cm tai pienempiä + samoin paperista ”tulen värisiä” liekkejä.
Liimaa
Pölypastellit/vahakynät

Vaihe 4
Tulieläimiin tutustutaan tarkemmin ympäristö- ja luonnontieteen tunnilla. Jokainen oppilas jatkaa saman eläimen kanssa, josta teki kuvataidetyönsä. Tarkoituksena on kehitellä oma lohikäärmelaji, feenikslintulaji tai kojoottilaji, josta tehdään tunnistusopaste. Oppilaat keskittyvät niihin anatomisiin piirteisiin, jotka erottavat kyseisen esimerkiksi lohikäärmelajin muista lohikäärmelajeista.

Vaihe 5
Äidinkielen tunnilla tutustutaan tulieläimiin lisää runojen kautta. Jokainen oppilas kuvaa omaa lajiaan runon avulla. Tarkoituksena on tuoda esille esimerkiksi eläimen taustaa, olemusta tai käyttäytymistä runon avulla. Ohessa esimerkkiruno:
SISILISKON MUODONMUUTOS JA SEN LOPPU
Ihan tavallisen nätti
pieni sisilisko
tahtoi olla suuri ja ruma Jätti,
Lohikäärmeen sisko
tai ainakin serkku. VAU! Mikä herkku!
Ja HUI:
Kauhistus ja kirous ja
vitsaus:
NIIN TAPAHTUI!
Sen kita syöksi tulta, tuhkaa, tulikiveä
ja se hehkutti uhkaa: LIVEÄ! LIVEÄ!
Kun pää pantiin poikki
tuli tilalle kaksi
ja kaksi kertaa kaksi
se oli pian MAKSI,
tuhatpäisenä loikki
päät toisiaan niin liki
että pää poltti päätä ja hännälle tuli hiki.
Mutta ennen kuin ehti tilata jäitä
Ja Pohjoisnavalta pakkassäitä
se putosi maailman lavalta!
Mutta kuten tiedetään:
jälkeensä jätti se hännänpään. 8

Vaihe 6
Aihetta syvennetään keksimällä ryhmissä erilaisia näytelmiä valitusta tulieläimestä. Draama voi syntyä tarujen, Tuli on irti – näyttelyn, runojen tai omien kokemusten pohjalta. Ryhmässä valitun tulieläimen tarinaa voi miettiä eri näkökulmista esim. myytin syntymisestä tai eläimen oman elämän kuvaamisesta. Draama voidaan kuvata esim. videokameralla tai digikameralla ja näyttää esim. vanhempainillassa.

Yksilötyönä aihetta voi syventää myös kirjoittamalla tarina omasta tulieläimestä. Tarinan pohjana voi käyttää omaa mosaiikkityötä, taruja, Tuli on irti –näyttelystä saatuja tietoja tai omaa mielikuvitusta. Tarina voidaan yhdistää oman mosaiikkityön viereen, jolloin tarina ja kuva kohtaavat.
Oppilaan tietoja voidaan myös arvioida erilaisilla luetunymmärtämistehtävillä. Luetunymmärtämistehtävien pohjana ovat tulieläinten tarut.

KUVATAITEEN OPS 1-4. LUOKILLA JA MONIKULTTUURISUUS
Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden (liittyy myös monikulttuuriseen maailmaan) rakentamisessa.
Oppilas oppii tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden
kulttuurien kuvallista perinnettä, nykytaidetta, suomalaista rakennusperinnettä sekä oman kotipaikkakuntansa tärkeitä rakennuksia ja luonnonympäristöjä, arkkitehtuuria ja muotoilua
Opetukseen kuuluu television, tietokonepelien, elokuvien, sarjakuvien ja mainonnan visuaalisten viestien kriittistä tarkastelua ja tutkimista (mediakasvatukseen monikulttuurisuus liittyy olennaisesti) Oppilas tietää, mitä taiteilijat tekevät, tuntee joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua
Oppilas osaa perustella omia näkökantojaan.

YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETEEN OPS 1−4. LUOKILLA JA MONIKULTTUURISUUS
Ympäristö- ja luonnontiedon opetussuunnitelma ei korostanut monikulttuurista lähestymistapaa mitenkään erityisesti. Seuraavat mainitut asiat voidaan kuitenkin liittää monikulttuurisuuteen ympäristö- ja luonnontiedon oppiaineessa:
Ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta.
Ympäristö- ja luonnontietoon liittyvät käsitteet voidaan jäsentää kokonaisuuksiksi,
joissa tarkastellaan oppilasta, ympäröivää maailmaa ja hänen toimintaansa
yhteisön jäsenenä. Näiden kokonaisuuksien opiskelu auttaa häntä ymmärtämään omaa
ympäristöään sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta.
Tavoitteena on, että oppilas oppii terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja.
Keskeisinä sisältöinä mainitaan oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana ja Suomi, Pohjoismaat ja muut lähialueet sekä maapallo ihmisen elinpaikkana. Turvallisuuteen liittyvät sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, rahan käyttö ja toisen omaisuuden kunnioittaminen. Oppilaan hyvään osaamiseen kuluu ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä ymmärtää maapallon ihmisen elinpaikkana.

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUDEN OPS 1−4. LUOKILLA JA MONIKULTTUURISUUS
Oppiaineessa äidinkieli ja kirjallisuus näkyy monikulttuurisuus monella eri tavalla. Äidinkieli voi olla oppilailla eri jo pelkästään niillä oppilailla, jotka ovat suomalaisia. Kieli voi olla suomi, ruotsi tai saame. Lisäksi myös romani kielessä voi saada opetusta. Suomessa on siis monikulttuurista kieltä ihan maan sisälläkin.
Monikulttuurisuus näkyy kielessä myös niin, että on oppilaita, joilla suomi ei ole ensimmäinen kieli eli he eivät puhu suomea äidinkielenään. Maahanmuuttajaoppilailla suomen kieli on toinen kieli eli puhutaan suomi toisena kielenä opiskelusta. Silloin oppilas arvioidaan kaikissa aineissa S2-opetussuunnitelman mukaan ottaen huomioon, että suomen kieli ei ole heille äidinkieli vaan heidän täytyy oppia ensin kieli, jolla operoida muissa aineissa.


KUVA-ANALYYSI LÄNSIMAISESTA LOHIKÄÄRMEESTÄ
A) Esiymmärrys

Lohikäärme vaikuttaa mystiseltä. Se selkeästi vartioi aarrearkkua ja vaikuttaa vaaralliselta ja uhkaavalta. Lohikäärme on kuin suoraan sadusta. Lohikäärmeen uhkaava asento saattaa kertoa siitä, että joku yrittää viedä sen aarrearkun.
B) Kuvailu

Lohikäärmeellä on jalka arkun päällä. Arkku on auki, ja siellä näyttää olevan aarre. Arkun vieressä on pääkallo. Lohikäärmeen suu on auki, hampaat näkyvät ja sormien kynnet ovat esillä kohti katsojaa.
C) Analyysi ja tulkinta

Pääkallo symboloi kuolemaa. Lohikäärme on ehkä surmannut arkulle yrittäneen seikkailijan. Aarrearkku symboloi omaisuutta. Lohikäärme symboloi mystisyyttä ja vaaraa länsimaisessa kulttuurissa.
D) Arvottaminen

Kuva onnistuu hyvin kertomaan lohikäärmeestä länsimaisissa tarinoissa.
______________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________________