3. Liikunta, ympäristö- ja luonnontieto, fysiikka-kemia

TULI
Joonas Heinänen ja Tuomo Kankaanpää

Opetuskokonaisuus käsittää tuli-aiheisen teemapäivän, jonka aikana käydään Logomon Tuli on irti! -näyttelyssä ja lähestytään tulta liikunnan, ympäristö- ja luonnontiedon sekä fysiikka-kemian näkökulmista.

SUUNNITELMAT

Ympäristö- ja luonnontieto / Fysiikka-kemia

Ennen Logomossa käyntiä pidetään oppitunti, jonka pääaiheena ovat tulen syttyminen ja palamisreaktio. Aihetta pyritään käsittelemään monipuolisesti huomioiden niin kotona olevat potentiaaliset syttymislähteet kuin metsäpalon aiheuttajatkin. Teorian ymmärtäminen eli palamisen edellytyksien tunteminen on ensiarvoisen tärkeä asia.

Tunnin teoriataustaa:
-Palamisen edellytyksiä ovat palava aine, riittävä lämpotila ja happi. Palaminen loppuu, jos yksikin elementti katoaa.
-Syttymispisteellä tarkoitetaan alinta lämpötila, jossa aine syttyy palamaan. Syttymispiste vaihtelee eri aineiden välillä, joidenkin kohdalla puhutaan leimahduspisteestä.
-Palamista voi tapahtua myös ilman kunnolla erottuvaa liekkiä. Epätäydellisessä palamisessa syntyy paljon savua ja nokea.
-Raudan ruostuminen ja hopeaesineiden tummuminen ovat esimerkkejä hitaasta palamisesta. Myös ihmisen elimistössä tapahtuu hitaita, liekittömiä palamisreaktioita.

Tehtäviä tunnille:
Palamisen edellytyksiä voidaan testata yksikertaisin välinein opettajan johdolla. Hapen loppumisen vaikutus on yksinkertaista testata tuikkukynttilällä ja sen päälle alassuin asetettavalla vesilasilla. Pienen tulitikun kanssa voi todeta palavan aineen loppumisen seuraukset. Vedellä puolestaan on lämpötilaa laskeva vaikutus. Mitä sytykkeitä tavallisesti käytetään ja miten ne selittyvät tällä teorialla?

Kun syttymisen ja palamisreaktion jatkumisen vaatimukset on käsitelty, siirrytään käsittelemään mahdollisia palolähteitä. Kotona tällaisia ovat esimerkiksi sähkölaitteet, tulisijat ja sytytysvälineet. Tässä kohdassa pohditaan yhdessä alkusammutukseen liittyviä asioita. Miten palava rasvakattila pitää sammuttaa - entä takasta lentävä kekäle? Mitkä petolliset vaarat liittyvät pellin sulkemiseen liian aikaisin?

Kodin sisältä siirrytään luonnon palolähteisiin. Ihminen voi sytyttää maastopalon omalla huolimattomalla ja vastuuttomalla toiminnallaan, mutta myös ihmisestä riippumattomat tekijät kuten salamointi voivat aiheuttaa laajan metsäpalon. Salamoinnilla on myös yhteys jo käsiteltyihin sähkölaitteisiin. Ylipäätään on hyvä palauttaa mieliin alkutunnin edellytykset palamiselle. Miten ne toteutuvat luonnossa vaikkapa hellejakson aikana? On myös hyvä tuoda esiin palamisesta saatavat hyödyt, metsäpalot ovat luonnollinen osa elämän kiertokulkua.

KUVA-ANALYYSI

Tästä osoitteesta löydät analysoitavan kuvan:
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c1/Streichholz.jpg/250px
Streichholz.jpg&imgrefurl=http://fi.wikipedia.org/wiki/Palaminen&usg=__s65EpG3kcuSPrXZSeO9YOCCuOX0=&h=375&w=250&sz=11&hl=fi&start=0&zoom=1&tbnid=nhDoFdSJnxw8kM:&tbnh=151&tbnw=101&ei=vHWPTb_nGI-PswbU7ayACg&prev=/search%3Fq%3Dpalaminen%26hl%3Dfi%26sa%3DX%26rls%3Dcom.microsoft:fi:IE-SearchBox%26rlz%3D1I7GGLR_en%26biw%3D1659%26bih%3D760%26tbm%3Disch%26prmd%3Divns&itbs=1&iact=rc&dur=328&oei=vHWPTb_nGI-PswbU7ayACg&page=1&ndsp=32&ved=1t:429,r:8,s:0&tx=52&ty=69

SISÄLLÖN TUTKIMINEN

Mitä tapahtuu? Miksi? Mitä tapahtui ennen ja mitä seuraa?
Värillisessä valokuvassa on kelta-oranssilla liekillä palava tulitikku. Tausta on sysimusta ja sinisävyistä savua ja kaasua kohoaa runsaasti ylöspäin. Tulitikun syttymiseen on vaadittu palamisen kolme edellytystä eli happea, palavaa ainetta ja riittävä lämpötila. Tässä tapauksessa palava aine on puutikku, jonka päässä on syttymisherkkää seosta. Tuli on saatu aikaiseksi raapaisemalla syttymisherkkä pää karheaan pintaan, todennäköisesti tulitikkuaskin kyljessä olevaan raapaisupintaan. Siitä syntynyt kitka on tuottanut riittävän lämpötilan palamisreaktion alkamiselle. Tila ei voi olla hapeton, koska tikku palaa. Tilanteessa on tarvittu myös tekijä, joka on toteuttanut raapaisuliikkeen. Tikku ei ole ehtinyt vielä hiiltyä vaan palaa vasta kärkiosastaan, sytyttäminen on tapahtunut juuri äsken. Kuvassa näkyvä sininen kaasu ja savu on lähtöisin syttyessä tapahtuneesta kemiallisesta reaktiosta. Tulitikun päässä on yleensä mm. rikkiä palavana ainesosana.
Kuva jättää avoimeksi tulen tarkoituksen. Miksi tikku on sytytetty? Ollaanko aikeissa sytyttää vaikkapa nuotio tai tupakka? Vai onko tekeillä peräti tihutyö? Kyseessä voi olla myös täysin lavastettu kuva tai tutkimustilanne. Musta tausta korostaa liekin näkyvyyttä ja kaikkia värejä kuvassa. Kuva on voitu ottaa mitä tahansa mustaa taustaa vasten tai pimeässä tilassa. Liekin väristä voidaan tehdä johtopäätöksiä sen lämpötilasta. Sininen liekki olisi paljon kuumempi kuin kyseessä oleva kelta-oranssi liekki. Siihen vaadittaisiin palamiselle otollisemmat olosuhteet kuten enemmän happea.

Mitä teemoja kuvasta löytyy? Savun/kaasun muodot, erilaiset värit, kiinteässä ja kaasumaisessa muodossa olevia aineita.

Liikunta: Kaksoistunti näyttelykäynnin jälkeen
Pelit ja leikit

Tunti aloitetaan alkulämmittelyleikeillä ja -peleillä, jotka päivän teemaan sopien ovat tuliteemaisia.

Tulimieshippa
- Kaksi hippaa punaiset liivit päällä ovat tulimiehiä, jotka koskiessaan ”sytyttävät” palamaan. Leikissä on mukana myös kaksi siniliivistä vesimiestä, jotka sammuttavat kiinnijääneet, minkä jälkeen pääsee takaisin peliin mukaan.

Pelastajat (vrt. leikki Logomon näyttelyssä)
- Kaksi salin keskellä seisovaa pelastajaa pitävät toisiaan käsistä kiinni ja yrittävät napata kiinni salin reunasta ”putoavia” (juoksevia) oppilaita. Pelastajien saadessa kiinni kiinnijääneestä tulee myös pelastaja ja hän liittyy pelastajien verkostoon.

Polttopallo
- Yksi polttaja yrittää polttaa pehmopallolla määrätyn kokoisen alueen sisällä olevia muita pelaajia. Mikäli pelajaan osuu, pelaaja siirtyy niin ikään polttajaksi.

Musiikkiliikunta: luova tanssi
Ensin voidaan ottaa käytännön improvisaatio- ja tilankäyttöharjoitteita.

Laskettelurinne
Oppilaat liikkuvat liikuntasalin viivoja pitkin eteen, taakse tai suoraan sivuille. Napa on koko ajan ”alarinteeseen” päin. Oppilaat liikkuvat omassa tahdissa ja aina takaa tuleva väistää. Tarpeen mukaan voi lisätä vauhtia jne. Taustalla soitetaan musiikkia, mutta oppilaiden ei tarvitse liikkua musiikin tahtiin.

Liiku maisemassa
Muistellaan Logomon näyttelyä ja siellä olleita erilaisia kuvia, esineitä ja paikkoja (paloauto, palanut Turku jne.) Oppilaat lähtevät liikkumaan tilassa joko vapaasti improvisoiden tai opettajan ohjeiden mukaan. Esim. roisto palaneen Turun kaduilla liikkuu piilosta piiloon. Palomies sammuttamassa paloa liikkuu vauhdikkaasti paikasta toiseen. Jokaisella on oma alkupaikkansa, mistä oppilas lähtee liikkeelle. Musiikkia soitetaan taustalla.

Tanssi
Lopuksi suunnitellaan ryhmittäin tanssi opettajan antamien kuvien ja ohjeiden perusteella.
Opettaja laittaa jonkin mielestään sopivan musiikin tanssiin vasta esityksen alussa, jotta oppilaiden ei tarvitse hioa minkäänlaisia askelkuvioita, vaan tanssi pysyy enemmän tai vähemmän improvisaationa. Tanssin kesto voi olla puolesta minuutista ylöspäin.

Kuva1:
http://www.google.fi/imgres?imgurl=http://theuprisers.com/wp-content/uploads/2009/07/fire-dance.jpg&imgrefurl=http://theuprisers.com/%3Fauthor%3D2&usg=__zy_AAvSszuoXbtUyNXIsWwAjbPM=&h=305&w=500&sz=140&hl=fi&start=54&zoom=1&tbnid=6Ro7DikM9h8MBM:&tbnh=102&tbnw=167&ei=y6aPTanCF8noOYuy-OgF&prev=/images%3Fq%3Dfire%2Bdance%26um%3D1%26hl%3Dfi%26biw%3D1280%26bih%3D592%26tbs%3Disch:10%2C1444&um=1&itbs=1&iact=hc&vpx=753&vpy=244&dur=266&hovh=102&hovw=167&tx=151&ty=111&oei=YqaPTdPBI8ur8APUqZCgDw&page=4&ndsp=21&ved=1t:429,r:10,s:54&biw=1280&bih=592

Ohjeiksi: Tanssista pitää löytyä:
- mikä tapahtuma kyseessä, mikä on johtanut ko. tapahtumaan?
- mitä kaikkea muuta tapahtuu, millaisia osallistujia?
- riehakas loppu

Oppilaat pääsevät suunnittelemaan tanssiaan opettajan ohjaaman kuva-analyysin kautta. Oppilaat pohtivat yhdessä, mitä kaikkea kuvasta löytyy: Missä tämä tapahtuu? Keitä tähän osallistuu? Miksi tapahtuma on järjestetty? Mitä teemoja kuvasta löytyy?

Ryhmille voi jakaa kuvia esim. jonkinlaisesta suuresta tulipalosta, olympiasoihdusta ja sen kantajasta ja niin edelleen.