tiistai 1. marraskuuta 2011

7. Musiikki, äidinkieli, draama, kuvataide

Opetuskokonaisuutemme teemana ovat tulipalon herättämät tunteet ja tunteiden ilmaiseminen taiteiden keinoin. Opetuskokonaisuus on suunniteltu 3.–4. luokkalaisille ja siihen kuuluu myös vierailukäynti Turun Logomon Tuli on irti -näyttelyssä. Opetuskokonaisuus on suunniteltu toteutettavaksi ennen näyttelyssä käyntiä, sillä uskomme sen antavan oppilaille paremmat mahdollisuudet ymmärtää ja kokea näyttelyssä esiintyvät asiat. Opetuskokonaisuus on kuitenkin toteutettavissa myös näyttelyn jälkeen tai niin, että osa kokonaisuudesta tehdään ennen näyttelyä ja osa näyttelykäynnin jälkeen. Opetuskokonaisuuteemme kuuluvat oppiaineet ovat musiikki, äidinkieli, lähinnä draamakasvatus sekä kuvataide. Näiden oppiaineiden kautta pyrimme monikulttuurisista näkökulmista (esimerkiksi ikä ja maantieteellinen sijainti) käsittelemään tulipalon herättämiä tunteita taiteen eri keinoin. Haluamme kuitenkin muistuttaa, että kyseiset sisällöt ja tehtävät ovat vain ehdotuksia mahdollisille tavoille käsitellä tulipalon aiheuttamia tunteita. Jokainen opettaja tuntee oman luokkansa ja sen oppilaat ja tietää, mitkä tehtävät ja toimintatavat soveltuvat heille. Opettajan kannattaa huomioida oppilaiden edistyneisyys musiikin ja draaman taidoissa sekä tulipaloteeman aiheuttamat mahdolliset voimakkaat tunnereaktiot oppilaissa.


1. Vaihe: Musiikki (45min): Tunteiden ilmaiseminen musiikin avulla
Tunnin aloitus: Kuva tulipalosta (uutiskuva Kuusamossa palaneesta talosta)
http://www.alibi.fi/uutiset/kuusamossa-paloi-omakotitalo
o mitä kuvassa näkyy?
o mitä siinä tapahtuu?
o mistä palo mahdollisesti sai alkunsa?
o millaisia tunteita kuva herättää?
o miltä tuntuisi, jos oma koti palaisi?
o miltä eri maiden kansalaisista tuntuisi, jos oma talo palaisi?
o miltä eri ikäisistä ihmisistä tuntuisi, jos oma talo palaisi?
Lisätään kuvaan tulipalon ääniä (video Turun palosta, kuvattu Logomossa, käytetään vain ääntä; tiedosto 8, Tulipalo, tunteet ja ääni)
o muuttuuko kuvan tunnelma? Entä tunteiden voimakkuus?
o muuttuvatko kuvan herättämät tunteet kun mukana on ääniä?

Kuunnellaan musiikkia Disneyn Bambi -elokuvasta: Bambi Soundtrack 15. Fire/Reunion/Finale (osa klipistä: 0.00–2.55min) (löytyy youtubesta kyseisellä nimellä)
Käsittelyvaihtoehtoja:
Oppilaat keksivät itse tulipaloon liittyvän tarinan musiikkiin (voi antaa vihjesanoja, esim. valmiista tarinasta tai pelkän aiheenkin). Voidaan tehdä koko ryhmän kesken, itsenäisesti tai pienissä ryhmissä.
- Mistä musiikki voisi kertoa? Mitä siinä voisi tapahtua?


Opettaja kertoo tarinan musiikin päälle (tai oppilaat saavat itse lukea tarinaa monisteesta ja yhdistää tarinan kulku musiikkiin)
Tarina (ajat youtuben klipin mukaan):
0.00–0.30 Metsästäjät nukkuvat teltoissaan nuotion ympärillä. Tuulen puhaltaessa tuli leviää nuotista metsän puihin. Puut alkavat palaa. Linnut pyrähtävät oksiltaan lentoon ja oravat luikkivat koloistaan pakoon vaarallista tulta.
0.31­–0.45 Kauriit ja muut eläimet nukkuvat. Pikkuhiljaa he alkavat herätä savun hajuun. He tajuavat metsän olevan tulessa ja lähtevät tulta pakoon.
0.46–1.30 Eläimet pujottelevat ja loikkivat pitkin metsää tulta pakoon. Tuli seuraa heitä. Se on aivan heidän kintereillään. Eläimet juoksevat ja juoksevat. Heidän on päästävä turvaan.
1.31–2.00 Tuli riehuu metsässä. Puut ovat tulessa. Yhtäkkiä, palavia oksia alkaa putoilla ja palavat puut kaatuilla. Kauriiden, oravien, kanien ja muiden eläinten on pakko päästä pois palavasta metsästä. Eläimet kiirehtivät minkä pystyvät, kunnes he saapuvat joelle.
2.01–2.26 Kauriit, kanit pesukarhut ja muut metsäneläimet pääsevät jokea pitkin pakoon tulelta. He nousevat turvaan joen toiselle rannalle. He katsovat taakseen ja huomaavat koko metsän, heidän kotinsa, olevan palanut kokonaan.
2.29–2.55 Eläimet olivat kuitenkin selvinneet tulipalosta hengissä ja alkoivat rakentaa uusia pesiään, uuteen metsään, josta tulisi heidän uusi kotinsa.

Käsitellään kysymysten avulla:
- Miltä eri eläimistä tuntui, kun niiden koti, metsä, paloi?
- Mitä erilaisia tunteita musiikki herätti?
- Millaisia tunteita musiikki olisi herättänyt pienissä lapsissa, aikuisissa, vanhuksissa?
- Millaisia erilaisia soittimia käytettiin?
- Millaisissa erilaisissa tahdeissa/rytmeissä musiikkia soitettiin eri kohdissa?
- Miten eri äänen voimakkuuksilla on vaikutusta musiikin herättämiin tunteisiin?
Kokeillaan eri soittimia ja millaisia ääniä niistä lähtee, miten ja millaisia tunteita niillä voisi ilmaista
- triangeli, tamburiini
- gongat, bongorummut
- kehärummut
- kastanjetit, rytmimunat, marakassit, rytmikapulat
- ksylofoni, nokkahuilu
- yms. mitä luokasta löytyy
Tunteiden ilmaiseminen
- pareittain tai pienryhmissä, opettaja jakaa tunteet, joita ryhmät esittävät (kuten esim. pantomiimissa)
- ryhmät miettivät yhdessä, miten soittavat, mitä soittimia käyttävät
- esitetään muille, muut yrittävät arvata, mitä tunnetta yritetään ilmaista
jos tehtävä on liian vaikea oppilaille omissa ryhmissä tehtäväksi tai aikaa on jäljellä vain vähän, voi harjoituksen myös tehdä opettajan ohjaamana niin, että kaikki oppilaat soittavat opettajan neuvomalla tavalla (hiljaa – lujaa, nopeasti – hitaasti, useampi soitin – yksi soitin yms.), jolloin luokassa yhdessä yritettäisiin luoda eri tunnelmia ja tunteita musiikin avulla.


2. Vaihe: Äidinkieli ja draamakasvatus (45min)
Tunteiden ilmaiseminen ja ymmärtäminen draamakasvatuksen keinoin

Tunnin aluksi tarkastellaan jotain tulipaloaiheista maalausta (hae googlesta tulipalo, fire) siinä olevien ihmisten/muiden näkökulmasta ja kysytään
- Mitä kuvassa tapahtuu?/ Keitä kuvassa on?
- Mitä he tekevät kuvassa? / Mikä heidän mielialansa on? / Miksi he tuntevat niin?
- Valitse yksi henkilö kuvasta ja mieti, mitä hän voisi kyseisellä hetkellä sanoa

Tunteiden ilmaisuharjoituksia:
Lämmittelyleikki: Pantomiimi
Tunteet ilmeillä ja eleillä (korttien avulla)
- Perinteinen pantomiimileikki, jossa jokaiselle oppilaalle annetaan jokin tunnetila ( jaetaan kortit, joissa kuva tunteesta ja kirjoitettuna, mikä tunne kyseessä )
Tarinan näytteleminen
Opettaja lähtee kertomaan tarinaa, johon sisältyy tulipalo ja sen kokeminen. Olisi hyvä lähteä kertomaan tarinaa tunnin alussa käsitellystä kuvasta, koska kuvaa on muutenkin käsitelty niin siitä syntyy hyvä siirtymä draamaharjoituksiin. Tarina kannattaa kuitenkin pitää lähellä oppilaan kokemusmaailmaa, jotta siihen on helppo samaistua. Tarinan kerronnan välissä voidaan tehdä seuraavia draamaharjoituksia:
Still-kuva: Tarina pysäytetään ja oppilaille jaetaan roolit ja he esittävät kyseiseen kohtaan jäädyn kohtauksen. Oppilaat pyrkivät eläytymään tilanteeseen ja siinä olevien henkilöiden tunteisiin. Yhdessä voidaan miettiä, miten kyseinen tilanne ja tunnetila voidaan ilmaista
Ajatuskuja: Jollekin oppilaalle valitaan jokin rooli ja tilanne tarinasta, hän kulkee muista ryhmäläisistä muodostetun kapean kujan läpi. Kun roolihenkilö kulkee käytävää pitkin, muut lausuvat ääneen hänen päässään risteileviä ajatuksia. Esimerkiksi joku oppilaista voi esittää perheen lasta, jonka koti on juuri palanut. Hän oli unohtanut vahtia perheen uunia/hellaa ja ei ole varma onko palo lähtenyt siitä liikkeelle. Oppilaat voivat miettiä hänen tuntemuksiaan.
Ajatustenlukija: improvisaatioharjoitusta tai tekstin pohjalta tehtyä tarinaa voidaan näytellä myös niin, että yhden tai jokaisen roolihahmon takana on näyttelijä, joka sanoo ääneen varsinaisen roolihahmon ajatukset. Tässä harjoituksessa opettajan on hyvä ohjeistaa hyvin ja ohjata tarinaa eteenpäin. Esimerkiksi opettaja toimisi kertojana, joka vie tarinaa eteenpäin.
Harjoitusideat internetsivustolta http://mariaspiik.nettisivu.org/harjoituksia-ii/

3. Vaihe. Kuvataide (45–90 min): Tunteiden ilmaiseminen kuvataiteessa

Kuvien tutkimista värien näkökulmasta
Ensin kaikkien kuvien tarkastelua kysymysten avulla:
- Mitä kuvassa on tapahtunut/tapahtuu?
- Millaisia tunnelmia kuvissa on?
- Miten eri värejä on käytetty ilmaisemaan erilaisia tunnelmia, mitkä värit ilmaisevat mitäkin tunnelmaa, miten värien käyttö vaikuttaa kuvien herättämiin tunteisiin

Painting of the Great Fire, 1666
http://www.thefireengineer.com/history.html

Painting of the Great Fire, 1666
http://www.fireoflondon.org.uk/resources/imagebank/set1/St.+Pauls+on+fire+painting.htm
This shows what the fire looked like from Tower Wharf. Crowds of people can be seen, crammed onto the quayside, trying to save their belongings from the fire and loading them onto boats. The painting shows the fire on Tuesday night. St Paul's Cathedral can be seen blazing on the horizon. Buildings to the left of the Tower are in ruins, having burnt for two days already.
Sitten voidaan esimerkiksi tutkia tätä kuvaa tarkemmin kyseisten kysymysten avulla:
Miten kuvan värien tai väritystekniikan (puuvärit, vesivärit, vahaliidut jne.) muuttaminen vaikuttaa sisältöön? Miten kuvan sommittelun tai rajauksen muuttaminen vaikuttaa sisältöön?

Kuva-analyysi
Kuvassa näkyy suuri tuho ja kaaos. Kaupunki palaa, ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa. Kuvasta nousee esiin kauhu, menetys, epätoivo. Ihmiset seisovat joen pientareella mukanaan tavarat, jotka he ovat pystyneet pelastamaan tulelta. Monet ihmiset ovat menettäneet kotinsa.
Maalaus on luultavasti öljyvärimaalaus. Siinä on käytetty paljon tummia sävyjä. Kaupunki ja ihmiset on sijoitettu maalauksen alareunaan, ja ne vievät vain vajaa puolet maalauksesta. Maalaus on tehty hyvin yksityiskohtaisesti ja se on hyvin tarkka.
Maalauksessa on savun täyttämä musta taivas, joka kuvaa mielestäni hyvin ahdistusta ja epätoivoa. Myös se, että ihmiset ja kaupunki vievät vain pienen osan maalauksesta ja tuli ja savu suurimman osan, kertoo mielestäni siitä, miten vähän pienellä ihmisellä on mahdollisuuksia taistella suurta ja pelottavaa tulta vastaan. Ihmisen on vain alistuttava tulen voimalle ja lähdettävä pois tulen alta. Maalaus on hyvin synkkä, voi olla mahdollista, että tulipalo on sattunut yöaikaan, mutta mielestäni tummuus ja synkkyys kuvastavat enemmänkin sitä epätoivoa ja kauhua, jota suuret tuhot aiheuttavat. Jos kuva olisi kirkas ja siinä olisi päivänvaloa, ei se välittäisi mielestäni yhtä paljon epätoivoa, vaan valosta tulisi mieleen jo uusi toivo siitä, että kaikki kääntyy vielä hyvin. Näin tummana maalaus antaa hyvin toivottoman kuvan kaupungin ja sen ihmisten tilanteesta.
Maalauksessa on kyse Lontoon palosta 1600-luvulla, mutta itselleni tulee väistämättä mieleen nykypäivänä tapahtuneet suuret tuhot, kuten Japanin maanjäristys ja tsunami, ja katson maalausta samasta näkökulmasta kuin Japaninkin tuhosta olevia kuvia. Ymmärrän hyvin kuinka paljon maalauksen ihmiset ja esimerkiksi japanilaiset ovat menettäneet, mutta kuvittelen myös maalausten ihmisten tilanteen samanlaiseksi kuin nykyään, että apua saa muista maista ja järjestöiltä. Tilanne ei varmastikaan ole 1600-luvulla ollut sama, että olisi esimerkiksi vakuutusyhtiöt ja vakuutukset, jotka maksaisivat tulipalon seurauksia tai olisi olemassa järjestöjä, jotka maailmanlaajuisesti auttaisivat ihmisiä selviämään suurista katastrofeista.
En myöskään itse osaa ajatella sitä epätoivon, pelon ja surun määrää, jota maalauksen ihmiset kokevat, sillä itselleni ei ole koskaan tapahtunut mitään vastaavaa. Itselleni tai läheisilleni ei ole koskaan sattunut tulipaloa tai muuta yhtä traagista. Ja vaikka pystyn kyllä asettumaan maalauksessa olevien ihmisten asemaan ja ymmärtämään heidän tilannettaan ja tunteitaan, en mielestäni siltikään voi mitenkään päästä lähellekään sitä olotilaa, mikä heillä on, koska itselläni ei ole kokemusta moisesta.
Kuvan tekijä on tuntematon, mutta voisin kuvitella kuvan tekijän olevan yksi niistä, jotka ovat itse kokeneet tilanteen. Mielestäni siitä välittyy niin hyvin tilanteessa esiintyvät tunteet ja se on niin yksityiskohtainen, että se mielestäni kertoo juuri siitä, mitä Lontoossa on tapahtunut ja millainen tilanne siellä on ollut. Mielestäni maalauksen tarkoituksena on ollut kertoa ihmisille, mitä Lontoon palossa tapahtui ja miltä siellä näytti palon aikana, ja sen se mielestäni myös tekee hyvin.

Great Fire painting, 1670s
http://www.fireoflondon.org.uk/resources/imagebank/set1/Great+Fire+painting.htm

VÄRIOPPIA
- Mitä eri värit tarkoittavat eri kulttuureissa?
o Punainen: Japanissa viha. Juutalaisuudessa veri ja synti. Suomi ilo ja voimakkuus. Myös synti, veri ja rakkaus.
o Keltainen: Antiikissa kiukku ja kateus. Japanissa kunnia. Useissa kulttuureissa myös sairaus.
o Oranssi: Useissa länsimaissa edullisuus. Kiinassa ja Japanissa onnellisuus ja rakkaus. Hinduille pyhä väri. Ukrainassa voima, aurinko ja tuli.
- Miten värejä sekoittamalla saadaan punaisesta ja keltaisesta uusia värejä ja värien eri sävyjä?
(Käytössä vain punaisen, oranssin ja keltaisen eri sävyt). Toteutus vesiväreillä

Tunnilla tehtävä työ:
- Oppilaat käyttävät sekoittamiaan vesivärejä, jokaisella oppilaalla pituussuunnassa puolitettu A3 pulpetilla
- Taustalla soi musiikki (musiikin tunnilla käytetty, Bambi-elokuvasta), jonka herättämiä tunteita oppilaat ilmaisevat maalaten värien avulla
- Kun työt ovat kuivuneet, niitä voidaan tarkastella. Voidaan etsiä yhtäläisyyksiä ja eroja niin sävyjen vaihtuvuudessa kuin itse värien sävyissäkin. Voidaan myös tarkastella kuvien luonnetta eri kulttuurien näkökulmasta
Aiheeseen liittyen voi myös toteuttaa piirroksen, maalauksen tms. aiheesta ”Mitä itse pelastaisin tulipalosta?”.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti